Elina Saloranta (s. 1968 Helsinki) on suomalainen kuva- ja mediataitelija ja tutkija.[1][2] Hän työskentelee pääasiassa liikkuvan kuvan parissa.

Elina Saloranta
Henkilötiedot
Syntynyt1968
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Taiteilija
Ala kuvataide

Saloranta on opiskellut taidetta Taideteollisessa korkeakoulussa (1988–1989), Kuvataideakatemiassa (1989–1996) sekä The School of the Art Institute of Chicago -oppilaitoksessa (1999–2002)[3] valmistuen taiteen maisteriksi (MFA) 2001[1]. Hän väitteli Kuvataideakatemiasta kuvataiteen tohtoriohjelmasta aiheella Laatukuvia ja kirjallisia kokeiluja vuonna 2017.[4]

Vuonna 1997 Saloranta oli vapaaehtoisena Sambiassa opettamassa taidetta. Pakolaisleirillä hän kuvautti itsestään kuvasarjan, jossa hän osallistuu leirin asukkaiden arkisiin askareisiin nunnan asuun pukeutuneena. Kuvasarjan kuvia oli mukana Kiasman ARS 11 -näyttelyssä.[5]

Teoksia muokkaa

  • Ilana oli täällä tänään (1998)lähde?
  • Puhdas (2002)
  • Rakastavaisten vuode (2004)
  • Unohtuneet sanat (2005)
  • Keittiökeskusteluja (2006)
  • Ei saa häiritä (2006)
  • Tango Lesson (2007)
  • Huone (2008)
  • Kaksi huonetta ja keittiö (2010)
  • Heijastuksia ikkunaruudussa (2012)
  • Aamu (2013)
  • Voices of Consolation (2014)
  • Kuultokuvia menneisyydestä (2017)
  • Kirje Elliltä (2019)
  • Kirje Liisiltä (2021)

Lähde[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Saloranta, Elina Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 14.8.2022.
  2. a b Elina Saloranta AV-arkki. Viitattu 14.8.2022.
  3. Elina Saloranta: ansioluettelo 2005. Rauman taidemuseo. Viitattu 2.2.2013. [vanhentunut linkki]
  4. Laatukuvia ja kirjallisia kokeiluja / Genre pictures and experiments in writing Taideyliopisto. Viitattu 14.8.2022.
  5. Kiasma, , 2011. vsk, nro 48 vol 14, s. 19. Kiasma.

Aiheesta muualla muokkaa