Elias (oratorio)
Elias (englanninkielisenä versiona Elijah) on Felix Mendelssohnin vuonna 1846 Birminghamin festivaaleja varten säveltämä oratorio. Se kuvaa profeetta Elian edesottamuksia Vanhan testamentin Ensimmäisen ja Toisen kuninkaiden kirjan sivuilla. Teoksen libreton sommitteli Julius Schubring.
Teos on ollut suosittu ensiesityksestään saakka, erityisesti englanninkielisissä maissa. Se kuuluu aivan tunnetuimpiin oratorioihin ja ylipäätään kuoroteoksiin. Ensiesitystä harjoiteltiin Lontoossa, mistä teoksen 400 esiintyjää vietiin junalla esiintymispaikalle. Mendelssohnilta odotettiin paljon, koska hän oli valmiiksi suosittu Englannissa ja teos saikin innokkaan vastaanoton. Mendelssohn teki teokseen vielä jotain muutoksia ensiesityksen jälkeen eikä antanut julkaista nuotteja ennen kuin hän oli hionut partituurin loppuun.
Mendelssohn sävelsi työn alun perin saksankieliseen tekstiin, mutta Birminghamin festivaalin myötävaikutuksesta teki myös englanninkielisen version, joka esitettiin ensimmäisenä. Teos oli työn alla melkein kymmenen vuoden ajan, mutta kesäkuussa 1845 tullut kutsu Birminghamin Festivaaleille antoi säveltäjälle intoa viedä projekti päätökseen. Nykyään teoksen esityksissä käytetään molempia kieliä – usein riippuen esitysmaasta.
Musiikki ja sen tyyli muokkaa
Teos sävellettiin kunnianosoituksena Mendelssohnin ihailemille barokin jättiläisille, Bachille ja Händelille, joiden musiikkia hän rakasti. Mendelssohn oli jo aiemmin aloittanut työnsä Bachin musiikin tunnetuksi tekemisessä järjestämällä esimerkiksi Matteuspassion ensimmäisen säveltäjän kuoleman jälkeisen esityksen vuonna 1829. Händel, joka oli tuotteliain ja kuuluisin oratorioiden säveltäjä, oli ollut sen sijaan tunnettu kaiken aikaa. Mendelssohnin teoksessa luonnollisesti hyvin vahvana näkyy kuitenkin hänen oma romantiikan ajan sävellystyylinsä. Yksi romantiikan ajan piirre on joidenkin kohtien laulumainen luonne. Bach-vaikutteista kertovat taas neliääniset koraalit ja paikoin fuugamainen sävellysjälki.
Teos on kirjoitettu neljälle solistille (basso tai baritoni, tenori, altto, sopraano), sinfoniaorkesterille, uruille ja suurelle kuorolle. Kuoro on jaettu useimmiten neljään ääneen, mutta joissakin kohti myös kahdeksaan ääneen tai kolmeen naisääneen. Elian hahmon osuudet kuuluvat bassolle tai baritonille.
Raamatullinen kertomus muokkaa
- Tarkemmat tiedot profeetan elämästä ovat artikkelissa Elia
Libreton laatija Schubring valitsi librettoon Raamatusta kohtia, jotka mahdollistaisivat teokselle dramaattisen luonteen. Tämä saattaa liittyä Mendelssohnin ajalla vallinneisiin mieltymyksiin. Teokseen on valittu esimerkiksi kohdat, jossa Elia herättää henkiin kuolleen pojan, tuo sateen Israeliin, ja nousee itse taivaisiin tulivaunuissa. Teoksen dramaattisimpia osioita on jumalten kilpailu, jossa Jahve näyttää voimansa, vaikka monet israelilaiset palvovat Baalia. Teoksesta jätettiin kuitenkin pois kohta, jossa Baalin profeetat surmataan. Teos alkaa Eliaan ilmoittaessa, että sadetta ei ole tulossa, jolloin kansa puhkeaa valituksiin.
Tutkijat ovat spekuloineet paljon sillä, miten Mendelssohnin oma tausta luterilaisuuteen seitsemänvuotiaana kääntyneenä juutalaisena on vaikuttanut teoksen luonteeseen. Teoksen lopun on nähty vetävän yhtäläisyyksiä Jeesuksen ja Eliaan elämän välillä.
Aiheesta muualla muokkaa
- Teoksen partituurit netissä
- Saksankielinen libretto
- Englanninkielinen libretto (Arkistoitu – Internet Archive)