Elafonísi

saari Kreetan edustalla

Elafonísi (kreik. Ελαφονήσι; myös Elafónisos, Ελαφόνισος; suom. ”Peurasaari”[2]) on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan länsirannikon edustalla. Saaren pinta-ala on noin 2 neliökilometriä[1] ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Kíssamoksen kuntaan, Chanián alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.

Elafonísi
Ελαφονήσι

Elafonísin saari lännestä kohti itää kuvattuna. Taustalla Kreetan saari.

Muut nimet
Elafónisos
Sijainti
Saariryhmä
Kreetan saaret
Pinta-ala
noin 2 km² [1]
Väestö
Asukasluku
0
Kartta

Elafonísi sijaitsee niin lähellä Kreetan rannikkoa, että sinne voi kahlata.[3] Saarella on pituutta 1 500 metriä ja leveyttä enimmillään 500 metriä.[4]

Maantiede muokkaa

Elafonísin saari sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä, noin 150 metrin[4] päässä Kreetasta. Saaren korkein kohta on 26 metriä merenpinnan yläpuolella. Keskimäärin saari on 1,47 metriä korkea.[1] Saarella on pituutta 1 500 metriä ja leveyttä enimmillään 500 metriä. Pääasiassa saari on 150–300 metriä leveä. Elafonísi on enimmäkseen alavaa hiekkamaata, mutta saaren länsiosa kallioinen. Elafonísin rannoilla on kivenlohkareita.[4]

 
Elafonísin kivikkoista etelärantaa lännen suunnasta nähtynä. Taustalla Kreeta.
 
Elafonísi oli huhtikuun lopussa 2010 yhteydessä hiekkakannaksella Kreetaan. Kuva otettu Elafonísin itäosasta kohti Kreetaa.

Saarella on Kreetan länsirannikon toiseksi suurin uimaranta.[3] Rannan hiekka on valkoista, mutta näkinkengät antavat sille ruusunpunaista väriä.[3][5]

Elafonísi muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen, jolla on kokoa 2,7175 neliökilometriä.[1] Elafonísin Natura-alueella on haavoittuvaisia ekosysteemejä, jotka kärsivät ihmisen toiminnasta alueella. Ihmiset esimerkiksi leiriytyvät saarelle, tuhoavat kasveja ja roskaavat saarta.[6] Kesä-heinäkuussa saarella vierailee päivässä 2 500 ihmistä.[2]

Eläimistö muokkaa

Äärimmäisen uhanalaista[7] munkkihyljettä tavataan Elafonísin ympäristössä.[8] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[9] Saaren nisäkkäisiin lukeutuvat myös mäyrän alalaji Meles meles arcalus ja villikissan alalaji Felis silvestris cretensis.[4]

Saarella tavattavia matelijoita ovat aigeiansisiliskon alalaji Podarcis erhardii elaphonisii, Lacerta trilineata polylepidota -lisko , Hemidactylus turcicus -lisko, Telescopus fallax -käärme ja Coluber gemonensis -käärme.[4][6] Neljä viimeksi mainittua on suojeltu Kreikan presidentin asetuksella.[6] Sammakkoeläimistä saarella tavataan presidentin asetuksella suojeltua viherkonnaa.[6]

Muuttolinnut sekä pesivät että levähtävät saarella. Saarella tavataan esimerkiksi harmaalokkia.[6]

Kasvisto muokkaa

 
Saaren kasvillisuutta. Ylempi kasveista on hietamerinarsissi.

Saaren keskiosien kasvillisuus muodostuu phryganasta, jonka kasvilajeja ovat esimerkiksi heinäkasvien heimoon kuuluva välimerenpartaheinä (Hyparrhenia hirta), asterikasvien heimoon kuuluva Phagnalon graecum, porrojen sukuun kuuluva Ballota pseudodictamnus ja ruutakasvien heimoon kuuluva välimerenruuta (Ruta chalepensis). Elafonísin pitkällä hiekkaisella rannalla on hiekkadyynejä, joilla kasvaa muun muassa Ammophiletum arenariae -kasvia. Elafonísin hiekkaisella rannalla kasvaa myös hietamerinarsissia ja meriokakatajaa (Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa) kasvavaa pusikkoa. Hiekkaisen rannan muita lajeja ovat esimerkiksi maitteiden sukuun kuuluva Lotus creticus ssp. cytisoides, kohokkien sukuun kuuluva Silene sedoides, näiveiden sukuun kuuluva Orobanche versicolor, masmalon sukulainen oramasmalo (Anthyllis hermanniae) ja ratamojen sukuun kuuluva Plantago squarrosa. Saaren kallioisilla rannoilla tavattavia lajeja ovat muun muassa kapriksen sukulainen Capparis orientalis, aitoviikuna, maltsojen sukuun kuuluva risumaltsa (Atriplex halimus), hirvenjuurten sukuun kuuluva Inula crithmoides ja sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva merifenkoli (Crithmum maritimum). Lisäksi saaren kasvistoon kuuluvat esimerkiksi myrkkyliljakasvien heimoon kuuluva Androcymbium rechingeri ja elämänlankojen sukuun kuuluva Ipomoea stolonifera, joita tavataan Euroopan unionin alueella noin sadassa paikassa. Ipomoea stolonifera on lisäksi Kreikan presidentin asetuksella suojeltu, ja se kuuluu IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan. Muita punaiseen listaan kuuluvia ja Kreikan presidentin asetuksella suojeltuja Elafonísillä tavattavia kasvilajeja ovat orvokkien sukuun kuuluva Viola scorpiuroides, kaunokkien sukuun kuuluva Centaurea pumilio, leinikkikasvien heimoon kuuluva Nigella stricta, hyasinttikasvien heimoon kuuluva Bellevalia brevipedicellata ja kellojen sukuun kuuluva Campanula saxatilis. Saaren muita kasvilajeja ovat esimerkiksi kohokkien sukuun kuuluva Silene succulenta ssp. succulenta, heinäkasvien heimoon kuuluva espartoheinä (Lygeum spartum), meiramien sukuun kuuluva kreetanmeirami (Origanum dictamnus) ja kreetantaateli (Phoenix theophrasti)[8]. [4][6]

Historia muokkaa

 
Muistomerkki Elafonísillä.

Sadoittain vanhuksia, naisia ja lapsia kahlasi huhtikuussa 1824 saarelle pakoon osmanisotilaita. Osmanit eivät tienneet, että Elafonísille pääsisi kahlaamalla. Yksi varusteita kuljettava muuli kuitenkin suuntasi saarelle tuttua reittiä pitkin ja näin paljasti saarella pakoilleet kreetalaiset. Osmanit suorittivat pääsiäissunnuntaina 24. huhtikuuta saarella verilöylyn, jossa sai surmansa 600 naista ja lasta sekä 40 kreikkalaista sotilasta. Toisen lähteen mukaan kuolleita olisi ollut 850[10][11]. Erään tarinan mukaan ainoastaan neljä kreetalaista selviytyi hengissä.[12][13]

Legendan mukaan Elafonísin punertava hiekka olisi saanut värinsä uhrien verestä.[13] Nykyisin saaren korkeimmalla kohdalla on kyltti, joka muistuttaa verilöylystä.[12]

 
Elafonísin etelärantaa idästä länteen päin nähtynä.

Saaren edustalle haaksirikkoutui helmikuussa 1907 Intiaan matkalla ollut itävaltaunkarilainen linjalaiva S/S Imperatrix. Onnettomuudessa hukkui kymmeniä ihmisiä, jotka on haudattu Elafonísille.[6] Ihmisten pelastustöihin osallistuivat paikalliset asukkaat ja läheisen Chrysoskalítissan luostarin munkit. Haaksirikon jälkeen Elafonísille rakennettiin saaren katajista ja muista puista majakka.[14][2]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät saaren majakan, joka nykyisin on raunioina.[15][16] Nykyisin majakkana toimii 15 metriä korkea valkoinen metallitorni, josta välähtää valo kerran 40 sekunnissa.[14]

Palvelut ja kulkuyhteydet muokkaa

Elafonísin uimarantaa hoitaa Kíssamoksen kunta ja pääasiassa aurinkotuolivuokrat ja kioskimyynnin tuotto käytetään luonnonsuojeluun, sillä Elafonísi on suojelualuetta. Alueelta on kiellettyä viedä pois mitään luontoon kuuluvaa.[15]

Elafonísiin kulkee Chaniásta linja-autoja. Palaióchorasta pääsee saarelle veneellä.[3] Elafonísin lähistöllä on hotelleja ja koko ajan rakennetaan uusia.[15] Lähellä on myös taverna.[2]

Lähteet muokkaa

  • Georghiou, K. et al.: GR4340002 (PDF) Δίκτυο Ερευνητών Διαχείρισης Περιβάλλοντος. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  • Hanna, Nick: Kreeta. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Georghiou et al, s. 1–2
  2. a b c d Elafonissi explorecrete.com. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  3. a b c d Hanna 2000, s. 110–111
  4. a b c d e f Georghiou et al, s. 7–8
  5. Hanna 2000, s. 113
  6. a b c d e f g Georghiou et al, s. 9
  7. Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)
  8. a b Georghiou et al, s. 5–6
  9. Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)
  10. Klingberg Jensen, Erling: Nysgerrighed - mit livs røde tråd, s. 195. BoD – Books on Demand, 2009. ISBN 8776912981. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.10.2009). (tanskaksi)
  11. Elafonisi ARTEMIS S.A. Travel Agency. Arkistoitu 27.8.2009. Viitattu 27.10.2009. (englanniksi)
  12. a b Viitanen, Juhani: Paljain jaloin laguunissa. Matkaopas, Kesä–heinäkuu 2008, 10. vsk, nro 4/2008, s. 26–27. Sanoma Magazines Finland Oy. ISSN 1456-419X.
  13. a b CRETE ELAFONISSI > The catastrophe of 24 April 1824 Travel-To-Crete.com. Viitattu 1.11.2010.
  14. a b The lighthouse of Elafonissi Αγροτικός Συνεταιρισμός Παραγωγών Κηπευτικών Θερμοκηπίου Ελαφονησίου – Χρυσοσκαλίτισσας. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  15. a b c Elafonisin laguuni Kreeta.info. Arkistoitu 29.4.2012. Viitattu 25.3.2011.
  16. Elafonissi Αγροτικός Συνεταιρισμός Παραγωγών Κηπευτικών Θερμοκηπίου Ελαφονησίου – Χρυσοσκαλίτισσας. Arkistoitu 18.1.2012. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa