Ekolalia on automaattista, tahdostariippumatonta sanojen tai fraasien toistamista.[1] Termi on johdettu kreikankielen sanoista ἠχώ (antiikin kreikassa ēkhō, nykykreikassa ikho), kaiku ja λαλιά (laliá), puhe. Ekolalia on läheisesti yhteydessä ekopraksian kanssa, jolla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta muiden ihmisten liikkeiden imitointia.

Ekolalian muodot muokkaa

Ekolalia voi olla välitöntä tai viivästynyttä. Välittömässä ekolaliassa henkilö toistaa juuri kuulemansa asian heti kuulemisen jälkeen. Viivästyneessä ekolaliassa henkilö taas toistaa aiemmin kuulemansa fraasin tai sanan toisessa yhteydessä.[1]

Ekolalian vaikeusasteet muokkaa

Ekolaliaa voi esiintyä eri vaikeusasteina. ”Puhtaalla” ekolalialla tarkoitetaan sitä, että henkilö toistaa kaiken sanasta sanaan. Esimerkiksi kysyttäessä ”Miten voit?” henkilö vastaisi ”Miten voit?”. Lieventyneenä (= mitigated) ekolaliaa pidetään, kun henkilö muuttaa osan sanoista. Useimmiten muutokset kohdistuvat persoonapronomineihin ja verbien muotoon. Näin ollen edellisen esimerkin mukaisessa tilanteessa henkilö, jolla ekolalia on lieventynyttä vastaisi ”Miten voin?”[2]

Ekolalia lapsilla muokkaa

Ekolalia on tavallista lapsille, jotka ovat opettelemassa puhumaan. Lapsi kehittää puheenmuodostustaan ja ymmärrystään sanojen merkityksestä toistelemalla sanoja ja fraaseja. Suurin osa lapsista kasvaa ulos tästä kehityksen vaiheesta ja kehittää kyvyn muodostaa lauseita itse sen sijaan, että hän imitoisi muita. Sanojen toisteleminen voi toimia myös lapselle stressinhallinta- ja itserauhoittamiskeinona. Varsinkin autistiset lapset, jotka usein ilmentävät merkkejä ekolaliasta, saattavat kokea, että tuttu lause helpottaa ahdistuksen tunteita.[3]

Ekolalia aikuisilla muokkaa

Aikuisilla ekolalia liittyy pääsääntöisesti aivojen häiriötiloihin tai tauteihin kuten skitsofreniaan tai Alzheimerin tautiin.[3]

Liityntäkohdat erilaisiin oireyhtymiin muokkaa

Ekolalia ilmenee usein osana vakavammanlaatuista tilaa. Korostuneesti autismin yhteydessä.[4] Sen kuitenkin myös liitetty Alzheimerin tautiin, Aspergerin oireyhtymään, afasiaan, Rubinstein–Taybin oireyhtymään [5], Touretten oireyhtymään[6] sekä katatoniseen skitsofreniaan[7].

Lähteet muokkaa