Eero Kilpi
Eero Abraham Kilpi (23. tammikuuta 1882 Kustavi[1] – 29. marraskuuta 1954 Helsinki) oli Suomen Kansallisteatterin näyttelijä vuosina 1903–1949[1].
Kilpi pääsi ylioppilaaksi 1902 ja käytyään Suomen Liikemiesten Kauppaopiston hän pääsi Kansallisteatterin palvelukseen 1903. Hänet valittiin 1930 Näyttelijäliiton puheenjohtajaksi ja hän toimi Suomen Näyttämöopiston johtajana.[2]
Kilpi esiintyi myös Radioteatterissa sekä yli 20 suomalaisessa elokuvassa, muun muassa ensimmäisessä kotimaisessa näytelmäelokuvassa Salaviinanpolttajat (1907). Muita elokuvia: Sylvi (1913), Ollin oppivuodet (1920) ja Neljästoista vieras (1948). Lisäksi Kilpi oli Näyttelijäliiton puheenjohtaja vuosina 1929–1937[1]. Hänen veljensä oli kirjailija Volter Kilpi.
Kilpi opiskeli useita eri aloja kunnes hän pääsi teatterin piiriin. Hän teki Kansallisteatterissa uransa aikana 130 roolia, joista suurin osa oli ilman repliikkejä. Hän sai päärooliin vain kaksi kertaa kummallakin kertaa huonolla menestyksellä. Puherooleissa Kilven ongelmana oli se että hänen puheensa karkasi liian korkealle ja liian nopeaksi.[3]
Teatterintekijä Juha Hurme on kirjoittanut Eero Kilvestä monodraaman Fosforinhohtoinen lurjus, joka kantaesitettiin Kustavin Volter Kilpi -viikoilla vuonna 2009 ja valittiin Tampereen Teatterikesän 2010 pääohjelmistoon. Pääroolia näytteli Juha-Pekka Mikkola, Kilven kaukainen sukulainen.
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Eero Kilpi Elonetissä.
- Eero Kilpi Internet Movie Databasessa. (englanniksi)