Edith Wharton

Edith Newbold Wharton (o.s. Jones, 24. tammikuuta^lähde? 1862 New York, New York, Yhdysvallat – 11. elokuuta^lähde? 1937 Saint-Brice-sous-Forêt, Ranska) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän sai vuonna 1921 Pulitzer-palkinnon romaanista Viattomuuden aika (Age of Innocence, 1920). Hänen tunnetuin teoksensa on Säätynsä uhri (House of Mirth, 1905).

Edith Wharton
Henkilötiedot
Syntynyt	24. tammikuuta 1862 New York City, New York, Yhdysvallat
Kuollut	11. elokuuta 1937 (75 vuotta) Saint-Brice-sous-Forêt, Val-d'Oise, Ranska
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Nimikirjoitus
Palkinnot
Pulitzer-palkinto 1921
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä

Jones oli syntyisin newyorkilaisesta hienostoperheestä. Perheen viettäessä paljon aikaa Euroopassa tyttärellä oli kotiopettaja. Ajan tapaan perheen yhteiskuntaluokassa ei arvostettu taiteellisia ja älyllisiä pyrkimyksiä eikä koulutusta pidetty tarpeellisena, vaan naisen tehtävä oli löytää sopiva aviomies omasta yhteiskuntaluokastaan ja hoitaa sen jälkeen kotia ja lapsia. Wharton hylkäsi nämä arvot jo nuorena ja vietti mieluummin aikaa isänsä kirjastossa.

Vuonna 1885 Wharton meni naimisiin itseään 13 vuotta vanhemman bostonilaisen Edward Whartonin kanssa. He asuivat yhdessä 28 vuotta, mutta avioliitto ei ollut onnellinen. Edith haki eroa vuonna 1913 miehensä aviorikoksen vuoksi.

Vuonna 1911 Wharton muutti erilleen miehestään ja asettui asumaan Ranskaan, jossa hän vietti loppuelämänsä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän järjesti hätäapua pakolaisille ja orvoille ja oli mukana toimikunnissa ja järjestöissä, jotka pyrkivät korjaamaan sodan tuhoja. Hän kirjoitti laajasti matkoistaan eturintamalle, ja näitä raportteja julkaistiin vuonna 1915. Ranskan hallitus myönsi hänelle Ranskan Kunnialegioonan kunniamerkin tunnustuksena rohkeudesta ja työstä ranskalaisten hyväksi.

Wharton oli Henry Jamesin ystävä ja oppilas, ja hänen ystäväpiiriinsä kuului muutakin aikakauden älymystöä, kuten Egerton Winthrop, Paul Bourget ja Walter Berry.

Kirjallinen tuotanto

Wharton alkoi kirjoittaa jo nuorena, ja hän oli 16-vuotias, kun kaksi hänen runoaan julkaistiin Atlantic Monthly -lehdessä. Hänen runojaan julkaistiin myöhemmin myös Scribner's-, Harper's- ja Century-lehdissä. Wharton alkoi kuitenkin keskittyä kirjoittamiseen enemmän vasta 1890-luvun lopulla. Useat hänen teoksistaan kuvailevat aikansa joutilasta amerikkalaista yläluokkaa ja sen psykologiaa ja moraalia. Whartonin omaelämäkerta A Backward Glance ilmestyi vuonna 1934.

Whartonin tuntematon näytelmä The Shadow of a Doubt vuodelta 1901 löytyi vuonna 2017 texasilaisen yliopiston arkistosta.

Säätynsä uhri

Säätynsä uhri (engl. House of Mirth, 1905) kertoo kauniista, mutta epäonnisesta Lily Bartista. Hänet on opetettu yläluokkaiseksi vaimoksi, mutta hän ei kykene myymään itseään kuin kauppatavaraa.

Tässä kirjassa tulevat esiin Whartonin keskeiset tapahtumapaikat, juonet ja teemat: New Yorkin vanha yläluokka ristiriitatilanteessa uusrikkaiden kanssa sekä hahmojen turha kamppailu heitä suurempien sosiaalisten voimien ja heitä moraalittomampien hahmojen vangitsemana.

Palkinnot ja tunnustukset

Wharton sai Pulitzer-palkinnon vuonna romaanista Viattomuuden aika (1920). Hän oli ensimmäinen nainen, jolle palkinto myönnettiin.^lähde? Vuonna 1924 Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemia myönsi Whartonille kultaisen mitalin. Wharton oli ensimmäinen nainen, jolle palkinto myönnettiin.

Teokset

Novelli

• Jälkeenpäin (Afterward, 1910), teoksessa Amerikkalaiset aaveet, suom. Sari Kallionen ja Anita Puumalainen. WSOY 1995 ISBN 951-0-20244-4

Muut proosa

Verses, 1878 (romaani) Only a Child, 1879 (runo) The Decoration of Houses, 1897 The Greater Inclination, 1899 The Touchstone, 1900 The Line of Least Resistance, 1900 The Rembrandt, 1900 April Showers, 1900 Crucial Instances, 1901 The Moving Finger, 1901 The Recovery, 1901 Margaret of Cortona, 1901 (runo) The Shadow of a Doubt, 1901 (näytelmä) The Valley of Decision, 1902 The Quicksand, 1902 The Reckoning, 1902 The Mission of Jane, 1902 The Dilettante, 1903 The Vice of Reading, 1903 Italian Villas and Their Gardens, 1904 The Last Asset, 1904 The Letter, 1904 The Other Two, 1904 The Pot-Boiler, 1904

The Best Man, 1905 Säätynsä uhri (The House of Mirth), 1905 (suom. A. H., Kirja, 1922) Italian Backgrounds, 1905 In Trust, 1906 The Introducers, 1906 The Fruit of the Tree, 1907 Madame de Treymes, 1907 A Motor-Flight Through France, 1908 The Bolted Door, 1908 Expiation, 1908 Artemis to Actaeon and Other Verses, 1909 A Grave, 1909 (runo) Ogrin the Hermit, 1909 The Comrade, 1910 The Letters, 1910 Other Times, Other Manners, 1911 Ethan Frome, 1912 The Reef, 1912 (romaani) The Long Run, 1912 The Custom of the Country, 1913 Coming Home, 1915 Fighting France, from Dunkerque to Belfort, 1915 The Great Blue Tent, 1915 (runo) The Book of the Homeless, 1916 Xingu and Other Stories, 1916

The Bunner Sisters, 1916 Summer, 1917 (romaani) The Marne, 1918 The Refugees, 1919 French Ways and Their Meaning, 1919 The Seed of the Faith, 1919 Writing a War Story, 1919 Viattomuuden aika (The Age of Innocence), 1920 (roaani, suom. Sirkka-Liisa Norko-Turja, Otava, 1955) In Morocco, 1921 In Provence and Lyrical Epigrams, 1920 (runo) The Glimpses of the Moon, 1922 A Son at the Front, 1923 Old New York, 1924 (romaani) The Mother's Recompense, 1925 The Writing of Fiction, 1925 Here and Beyond, 1926 Twelve Poems, 1926 Twilight Sleep, 1927 The Children, 1928 Hudson River Bracketed, 1929 The Gods Arrive, 1932 Roman Fever, 1934 A Backward Glance, 1934 The Buccaneers, 1938

Lähteet

• The Norton Anthology of American Literature. Shorter 6th ed, s. 1671–1672. New York: W. W. Norton & Company, Inc., 1979. ISBN 0-393-97969-5. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edith Wharton Wikimedia Commonsissa

• Edith Wharton: The Shadow of a Doubt: A Play in Three Acts Introduction by Laura Rattray and Mary Chinery (englanniksi)