Eddie Koiki Mabo (29. kesäkuuta 1936 Mer Island, Australia21. tammikuuta 1992 Brisbane, Australia) oli australialainen Torresinsalmen alkuperäisasukkaisiin kuulunut ihmisoikeusaktivisti, joka oli ensimmäisenä kantajana kahdessa Australian korkeimmassa oikeudessa käsitellyssä tapauksessa, joissa oikeus tuki Australian alkuperäiskansojen perinteistä maanomistusoikeutta. Australian kanta oli vuoteen 1992 asti periytynyt Britannian siirtomaalainsäädännön näkemyksestä, että Australia on ei-kenenkään-maata.

Nuoruus ja perhe muokkaa

Eddie Sambo syntyi Torresinsalmen Mersaarella. Hän oli vanhempiensa Robert Zesou Sambon ja Poipe Mabon neljäs lapsi. Perheen äiti[1] kuoli pian Eddien syntymän jälkeen, ja hänen setänsä ja tätinsä kasvattivat hänet Torresinsalmen alkuperäisasukkaiden tapojen mukaisesti. Eddie otti käyttöön kasvattivanhempiensa sukunimen Mabo.[2]

Mabon äidinkieli oli meriam mir, ja hänet kasvatettiin paikalliseen kulttuuriin, johon kuului myös maanomistuksien kunnioittaminen. Mabo muutti 1959 Queenslandin Townsvilleen ja meni samana vuonna naimisiin Bonita Neehowin kanssa. He saivat kymmenen lasta. Mabo työskenteli mannermaalla muun muassa helmenpyyntialuksella, sokeriruokojen leikkajana ja ratatyöntekijänä.[1]

Alkuperäisasukkaiden paikalliseksi edustajaksi muokkaa

Mabosta tuli pian Queenslandissa Australian alkuperäisasukkaiden paikallisia johtohahmoja.[1] Hän edusti alkuperäisasukastyöläisiä ja kampanjoi vuoden 1967 kansanäänestyksen puolesta, joka takasi alkuperäisasukkaille samat oikeudet kuin australialaisille.[2]

Mabo oli vaimonsa kanssa vuonna 1973 perustamassa Townsvilleen mustien yhteisökoulua, jossa opetettiin alkuperäisasukkaiden lapsille myös heidän omaa kulttuuriaan ja perinteitään.[2] Se oli Australian ensimmäisiä yhteisökouluja, ja siihen suhtautuivat vihamielisesti muun muassa Queenslandin opetusministeriö sekä paikalliset sanomalehdet ja poliitikot. Queenslandin opetusministeri kutsui koulua käänteiseksi apartheidiksi.[1]

Mabo vastaan Queensland -oikeusjutut muokkaa

Mabo työskenteli 1970-luvulla James Cook -yliopiston puutarhurina, kun hän kuuli kahdelta historioitsijalta, ettei hänen perheensä omistanut maataan Marsaarella. Australian virallinen näkemys pohjautui Britannian siirtomaalakiin, joka piti Australiaa terra nulliuksena eli ei-kenenkään maana. Australian lain mukaan sen alkuperäisasukkailla ei ollut tämän periaatteen mukaan maahan laillista omistusoikeutta.[2][3]

Mabo osallistui 1971 James Cook -yliopistolla pidettyyn maaoikeuskonferenssiin. Hän piti siellä puheen perinteisestä maanomistuksesta ja yhteisönsä perintöjärjestelmästä. Mabon puheen jälkeen eräs lakimies ehdotti mahdollisuutta vaatia oikeusteitse maanomistuksen palauttamista.[2][1]

Greg McIntyre lupautui edustamaan Maboa ja hankki kaksi oikeussaliasianajajaa hoitamaan juttua. Mabo ja neljä muuta Torresinsalmen alkuperäisasukasta aloittivat 20. toukokuuta 1982 oikeusjuttunsa Australian korkeimmassa oikeudessa. Mabo oli nimetty jutun ensimmäiseksi kantajaksi, joten juttu tunnetaan Mabo-tapauksena.[1]

Alkuperäinen juttu jakautui kahteen tapaukseen, kun Queenslandin parlamentti oli 1985 säätänyt Queensland Coast Islands Declaratory Act -lain, jonka tarkoituksena oli takautuvasti lakkauttaa meriamien maaoikeus. Australian korkein oikeus päätti ensimmäisessaä Mabo vastaan Queensland -tapauksessa, että Queenslandin uusi laki on ristiriidassa vuoden 1975 rotusyrjintälain kanssa. Päätöksen myötä alkuperäinen maaoikeustapaus saattoi jatkua.[4]

Korkein oikeus päätti kesäkuussa 1992 toisessa Mabo vastaan Queensland -tapauksen Mabon ja muiden kantajien hyväksi. Oikeus tunnusti näin ensimmäisen kerran Australian alkuperäisasukkaiden omistusoikeuden maihinsa. Australian parlamentti hyväksyi seuraavana vuonna lain, jonka avulla alkuperäisasukkaat pystyisivät lunastamaan maansa.[1]

Mabo itse ei ollut enää elossa, kun korkein oikeus teki päätöksensä. Hän oli kuollut syöpään tammikuussa 1992.[2] Maboa on muistettu hänen kuolemansa jälkeen monella tavalla. Hänelle myönnettiin Australian ihmisoikeusmitali vielä vuonna 1992, ja vuonna 2008 James Cook -yliopisto nimesi kirjastonsa Eddie Koiki Mabo -kirjastoksi. Hänestä julkaistiin 2012 Australiassa televisioelokuva Mabo.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Eddie Koiki Mabo The Australian Institute of Aboriginal and Torres Strait Islander Studies. Viitattu 11.2.2024. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Joan Hibler & J. E. Luebering: Eddie Koiki Mabo Encyclopedia Britannica. 25.6.2023. Viitattu 11.2.2024. (englanniksi)
  3. Eddie Koiki Mabo and the Mabo Case National Archives of Australia. Viitattu 11.2.2024. (englanniksi)
  4. The Mabo Case The Australian Institute of Aboriginal and Torres Strait Islander Studies. Viitattu 11.2.2024. (englanniksi)