Wikipedia

Dorsetin kulttuuri

noin vuosina 500 eaa.–1500 jaa. vaikuttanut eskimokulttuuri

 

Dorsetin kulttuuriin liittyvän talon jäännökset Nunavutissa Kanadassa.

Dorsetin kulttuuri noin 500 eaa.–1500 jaa. oli eskimoita edeltänyt varhaiseskimojen kulttuuri, joka oli melko hyvin sopeutunut arktisiin oloihin. "Dorsetilaiset" elivät muun muassa hylkeen- ja mursunpyynnillä sekä karibun metsästyksellä. Kulttuuri syntyi Pohjois-Kanadan rannikoilla tai Arktisilla saarilla, ja levisi muun muassa Grönlantiin. Kulttuurin ihmiset asuivat suunnilleen samoilla alueilla Kanadassa ja Grönlannissa kuin nykyiset eskimotkin. Kesällä asuttiin eri paikoissa kuin talvella. Dorsetilaiset mm. uskontoon liittyvät lähinnä karhua ja naisia esittävät veistokset olivat taitavammin tehtyjä kuin myöhemmät eskimojen tekemät veistokset[1]. Dorsetin kulttuuri tuhoutui, kun kehittyneemmän eskimojen Thulen kulttuurin ihmiset levittäytyivät noin 1000 jaa. alkaen Alaskan pohjoisrannikolta itään.

Lämpötilojen ja muut ilmaston piirteiden vaihtelut ovat joidenkin mukaan kytköksissä kulttuurien syntyyn ja kuolemaan. Joskus niin on, joskus ei ole. 1. Dorsetin myöhempi kulttuuri saapui Grönlantiin. 2. Norjalaiset Islantiin, 3 Norjalaiset Grönlantiin. 4. Thulen kulttuurin tulo Grönlantiin. 5. myöhäisen Dorsetin kulttuurin tuho. 6. Grönlannin läntisen, pohjoisemman siirtokunnan tuho.

Dorsetin kulttuurin ihmiset elivät kalastaen, hylkeen ja mursun keihäs- ja harppuunapyynnillä ja karibun metsästyksellä.[2][3][4]. Ehkä myös pieniä valaita pyydettiin, mutta suuria valaita[5] dorsetilaiset tuskin kykenivät pyytämään. Dorsetlaiset pyysivät myös jääkarhuja, kettuja, hanhia, sorsia ja merilintuja[6].

Meririistan pyynnin takia asutukset olivat yleensä rannikolla. Talvitalot viittaavat vuodenaikamuuttoihin kesä- ja talviasuinpaikkojen välillä[2]. Dorsetin kulttuuriin liittyi suuria 2–3 perheen puoliksi maanalaisia taloja. Asumukset olivat puolipysyviä, luultavasti nahalla peitettyjä. Dorsetin kulttuuri tuotti pieniä kolmiomaisia teriä, joita kiinnitettiin hylkeen pyynnissä käytettyjen harppuunoiden päihin. Saippuamaisesta vuolukivestä tehtiin lamppuja, ja tavallisia olivat myös kaivertimet.

Dorsetin metsästäjät kuljettivat kivityökalujen kiveä tuhansien kilometrien päähän[6]. He eivät tunteneet koiraa, jousta eivätkä nuolta[5]. Dorsetlaiset asuivat pienissä 1–2 talon "kylissä"[5], koska eivät pystyneet tekniikkansa vuoksi metsästämään yhtä paljon riistaa kuin eskimot, jotka asuivat jopa kymmenien tai satojen asukkaiden kylissä[7].

Dorsetin kulttuuri sopeutui arktisiin oloihin edeltäjäänsä Pre-Dorsetin kulttuuria paremmin. Dorsetilaisilla oli paremmat keihäät ja harppuunankärjet kuin aiemmilla paleoeskimoilla.[2] Dorsetin kulttuuri oli muutenkin varhaisten paleoeskimojen perinteitä etevämpi, työkalut olivat parempia[8] ja asutus kiinteämpää[8] kuin aiemmin. Meteoriittiraudasta tehtiin joskus veitsiä[9]. Dorsetin kulttuuriin ilmestyivät iglut[8], lumiveitset[2] ja työntöreet sekä jääkengät[2]. Lähinnä hylkeen[10] merijääpyydystystä harjoitettiin. Dorsetilaisten kajakit[8] olivat yhtä hyviä kuin eskimojen käyttämät[3]. Hylje oli tärkein saaliseläin[8]. Vuolukivilamput tulivat jo hieman ennen Dorsetin kulttuuria[8]. Uskontoon ja käyttöesineisiin liittyvä taide oli parempaa kuin myöhempi eskimojen taide[8].

Monissa myöhemmissä Dorsetin paikoissa ei enää käytetty koiria[2] nuolia ja jousia[8] sekä poria[2][11], samaan aikaan kun öljylamput yleistyivät ja merinisäkkäiden merkitys ravintona kasvoi. Näin ollen myöhäisempi Dorsetin kulttuuri siirtyi meripainotteiseksi[3] ja sen tekniikka taantui. Dorsetin ihmisillä ei ollut koirarekiä, hyviä kanootteja eikä hyviä harppuunoita, jotka helpottivat pyydystystä luonnonvaroiltaan niukoilla arktisilla alueilla. Karkeaa Nortonin keramiikkaa ei esiintynyt[3]. Pienet kivilamput olivat harvinaisia[3]. Poran puuttumisen vuoksi reiät olivat tämän kulttuurin valmistamissa esineissä hyvin epätavallisia. Tyypillisten Dorsetin kulttuurin esineiden, luuneulojen pitkulaiset reiät tehtiinkin kaivertamalla.

Dorsetin kulttuuri oli melko yhtenäinen, mutta poikkeuksia oli Grönlannissa ja Newfoundlandissa ja Labradorin niemimaalla. Kulttuurin ydinalue oli Northern Foxe Basinin, Hudsonin salmen seuduilla ja Baffinin saaren pohjoiskärjessä. Noin 500 eaa. – 1000 jaa. kulttuuri levisi pohjoiseen Kanadaan jopa Newfoundlandiin asti, ja idässä Grönlantiin.

Synty muokkaa

Alaskan paleoeskimot loivat arktisen pientyökalukulttuurin viimeistään 2000 eaa. Tämä kulttuuri levittäytyi Alaskan seuduilta itään Kanadan pohjoisimpiin osiin, Arktisille saarille ja Grönlantiin. Eri seuduille syntyi hieman erilaiset arktisen kulttuurin haarat. Kanadan pohjoisosiin syntynyttä varhaista kulttuuria sanotaan Esi-Dorsetin kulttuuriksi. Esi-Dorsetin kulttuuri lienee synnyttänyt Dorsetin kulttuurin[2]. Varhainen Dorsetin kulttuuri saapui Grönlantiin noin 800–700 eaa.[8]. Pohjois-Kanadan napa-alue ja Grönlanti hylättiin n. 300 jaa.[6], ja paluu takaisin Labradoriin ja Luoteis-Grönlantiin 700 jaa.[6] Varhais-Dorset hävisi ehkä 1200 jaa. Myöhäinen Dorsetin kulttuuri ilmestyi Grönlantiin vasta 800 jaa. hävitäkseen 1300 jaa.[8]

Dorsetin kulttuurin tuho muokkaa

Dorsetin kulttuuri tuhoutui samoihin aikoihin kuin eskimojen Thulen kulttuuri levisi sen alueelle[12]. Toisten mukaan Dorsetin kulttuuri olisi hävinnyt jo hieman ennen Thulen ihmisten saapumista.kenen mukaan? Myöhäisin Dorsetin kulttuuri vallitsi Grönlannissa saaren pohjoisrannikon länsipuoliskossa[13].

Thulen eskimojen uskotaan levittäytyneen Arktisille saarille vain parissa sukupolvessa. Eskimot mainitsevat ajaneensa pois Tuniit (Tuniq) "Jättiläiset" tai Sivullirmiut, "Ensimmäiset asukkaat", jotka olivat jättimäisiä ja voimakkaita, mutta säikkyjä ja helposti perääntyviä. Dorsetin kulttuurin lopun aikainen ilmaston lämpeneminen on saanut viedä kulttuurilta riistan[2]On myös mahdollista, että paremmin aseistautuneet eskimot tappoivat dorsetilaiset. Ehkä eskimot kuljettivat mukanaan kulkutautia, johon dorsetilaisilla ei ollut vastustuskykyä. Osa dorsetilaisista saattoi myös sulautua eskimoihin. Dorsetilaisten kielestä ei jäänyt jäänteitä eskimojen kieleen. Viimeisiä Dorsetin ihmisiä asui Quebecin ja Labradorin seuduilla noin vuoteen 1500 asti.[14]. Joitain Dorsetin kulttuurista jääneitä asutuksia sinnitteli eurooppalaisten tuloon asti Kanadan Arktiksessa muutamassa paikassa.

Sadlermiut-kansa muokkaa

George Francis Lyonin ohjaama HMS Griper ankkuroi 1824 Hudsoninlahden luoteispuolelle Coats Islandin Cape Pembroken lähelle. Tavatut eskimot kertoivat valaanpyytäjille oudolla kielellä puhuvista paikallisista asukkaista Southamptonin saarilla. Eurooppalaisten tuomat taudit harvensivat Sadlermiut-kansaa nopeasti, ja 1896 oli jäljellä enää 70 tämän kansan edustajaa. Viimeiset kuolivat vuonna 1902 valaanpyyntialus Activen tuomaan epidemiaan. 1954–1955 paikalla käyneen tutkija Henry B. Collinsin mukaan Sadlermiutin ihmiset olivat Dorsetin kulttuurin viimeinen heimo. Jotkut geneettiset tutkimukset ovat myöhemmin tukeneet tätä.

Dorsetin kulttuurin vaiheet muokkaa

  • Siirtymäkausi 800–500 eaa. Groswater 800–300 eaa.[15]
  • Varhainen Dorset 900 eaa. – 300 eaa.[16]. tai 500–1 n. eaa[15] Grönlannissa 700 eaa. – 200 jaa.[17]
  • Keskimmäinen Dorset 300 eaa. – 500–600 jaa., 1–500 jaa.[15]
  • Myöhäinen Dorset 400-500 jaa. – 1500 jaa. tai 500–1000 jaa.[15], Grönlannissa 800 jaa. – 1300 jaa.[17]
  • Dorsetin loppuaika 1000 – 1500 jaa.[15]

Katso myös muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dorsetin kulttuuri.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Ihmisen suku 1, Ensimmäiset ihmiset. WSOY 1993. ISBN 951-0-18779-8. Luku Arktiksen asuttajat, s. 222.
  2. ↑ a b c d e f g h i Past Worlds, The Times Atlas of Archaelolgy, Times Books 1988, ISBN 0-7230-0306-8, s. 272–273
  3. ↑ a b c d e Atlas of Ancient America, Michael Coe Dean Snow and Elizabeth Benson, An Equinoix Book, Oxford 1986, Facts on File 1986, : Cultural Atlas Series, ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5, s. 46
  4. ↑ The Tuuniit (Dorset Culture) nunanet.com. Arkistoitu 25.2.2008. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Diamond 2005, s. 275.
  6. ↑ a b c d Diamond 2005, s. 274.
  7. ↑ Diamond 2005, s. 275–276.
  8. ↑ a b c d e f g h i j Matti Lainema, Juha Nurminen: Ultima Thule, Pohjoiset löytöretket. WSOY 2001, ISBN 951-0-23925-9, s. 39
  9. ↑ Hertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970: Greenland, Past and Present, s. 119.
  10. ↑ Greenland Past and present, s. 119
  11. ↑ Greenland, past and present, s. 118.
  12. ↑ Markku Henriksson: Kanada – Vaahteranlehden maa. Gaudeamus 2006. ISBN 951-662-965-2. s. 50.
  13. ↑ Geus.dk: The land of the 'icefjord people' (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Dorset Culture Historica Foundation of Canada. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
  15. ↑ a b c d e Karen Ryan: An overview of Palaeoeskimo architectural remains in the Central Canadian Low Arctic. Architecture paléoesquimaude / Palaeoeskimo Architecture, 2003, 27. vsk, s. 29–65. Kanada: Association Inuksiutiit Katimajiit Inc.. ISSN : 0701-1008 (imprimé) 1708-5268 (numérique). Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.11.2009. (englanniksi)
  16. ↑ Early Dorset/Greenlandic Dorset[vanhentunut linkki]
  17. ↑ a b Late Dorset[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dorsetin_kulttuuri&oldid=20827577”