Doquz Khatun, (katun eli kaanitar); (k. 16. kesäkuuta 1265) oli ensimmäisen il-kaanin Hülegün vaimo. Taustaltaan Doquz Khatun oli nestoriolaiskristitty, ja hän vaikutti esimerkiksi Bagdadin kristityn väestön säästämiseen kaupungin valtauksen yhteydessä. Doquz Khatun kuoli hieman miehensä jälkeen vuonna 1265.

Doquz Khatun
Hülegü (vas.) ja Doquz Khatun (oik.) maalauksessa 1300-luvulta.
Hülegü (vas.) ja Doquz Khatun (oik.) maalauksessa 1300-luvulta.
Henkilötiedot
Kuollut16. kesäkuuta 1265
Vanhemmat Ong-kaani
Puoliso Hülegü

Elämäkerta muokkaa

 
Hülegü ja Doquz Khatun kuvattuna orientaaliortodoksisessa Raamatussa 1200-luvulta.

Doquz Khatun oli taustaltaan turkkilainen nestoriolaiskristitty. Nestoriolaisuus oli tuolloin laajalle levinnyt uskonto turkkilaisten kansojen keskuudessa.[1] Hänen isänsä oli aikanaan nykyisen Mongolian Ulan Batorin alueella vaikuttaneiden kereiittien heimon päällikkö Ung-kaani.[2]

Kereiittien Ung-kaani kärsi tappion mongolien päällikkö Tšingis-kaanille vuonna 1203.[2] Tšingis-kaani antoi alun perin Ong-kaanin tyttären vaimoksi nuorimmalle pojalleen Tolui-kaanille.[3] Liittoa ei kuitenkaan vahvistettu lopullisesti, ja Toluin kuoltua vuonna 1233 Doquz Khatun annettiin Toluin pojalle Hülegülle.[2] Doquz Khatun ja Hülegü avioituivat Hülegün lähdettyä sotaretkelleen Lähi-itään. Doquz Khatun oli miehensä mukana tämän vallatessa Bagdadin vuosina 1257-1258 ja Syyrian vuosina 1259-1260. Doquz Khatunilla oli huomattava vaikutus mieheensä, joka esimerkiksi säästi vaimonsa nestoriolaiset uskonveljet Bagdadissa kaupungin valtauksen yhteydessä.[3] Doquz Khatun vaikutti Mar Denhan valintaan nestoriolaisen kirkon päämieheksi vuonna 1265.[2] Hänen palatsitelttaansa (ordo) kuului kappeliteltta, jossa järjestettiin kristittyjä menoja. Doquz Khatunin moitteista huolimatta Hülegü säilytti kuitenkin buddhalaisen uskonsa.[3]

Doquz Khatun kuoli muutamia kuukausia miehensä jälkeen 16. kesäkuuta 1265. Parilla ei ollut yhteisiä lapsia[3], mutta hän auttoi miehensä poikaa Abaqaa nousemaan isänsä seuraajaksi.[2] Doquz Khatunia jäivät suremaan etenkin valtakunnan kristityt.[3] 1200-luvulla kirjoittanut armenialainen historioitsija Stefanos Orbelian väitti, että kuvernööri Ala-al-Din Jovayni myrkytti Doquz Khatunin, joskaan myrkytyksestä ei ole sen enempää näyttöä.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 104. Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
  2. a b c d e f Charles Melville: Dokuz Ḵātūn iranicaonline.org. Viitattu 8.3.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e Christopher P. Atwood: Encyclopedia of Mongolia and the Mongol Empire, s. 541–542. Facts On File, 2004. ISBN 0-8160-4671-9. (englanniksi)