Dolorex-juttu
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Dolorex-juttu oli Dolorex-nimisen vahvan kipulääkkeen ympärille 1980-luvun alussa kietoutunut rikosvyyhti. Dolorex oli metadonia, joka on tarkoitettu käytettäväksi tabletteina kuolevien syöpäpotilaiden saattohoidossa. Dolorex-jutussa lääkettä oli välitetty huumeeksi pimeille markkinoille[1].Narkomaanit eivät käyttäneet Dolorexia tabletteina, vaan valmistivat siitä liuosta, jota he käyttivät suonensisäisesti.lähde?
Dolorex-juttu tuli julkisuuteen maaliskuussa 1980. Jo edellisenä vuonna poliisi ja apteekit olivat kiinnittäneet huomiota siihen, että Dolorex-tabletteja liikkui katukaupassa valtavia määriä - näin siitä huolimatta, että Dolorexin käyttöä valvottiin tiukasti. Huumepoliisi otti kiinni päätekijöiksi epäillyn helsinkiläisen eläkeläispariskunnan, 54-vuotiaan miehen ja 57-vuotiaan naisen. Kun poliisi pyrki saamaan selville, mistä valtava Dolorex-tablettien määrä oli peräisin, ilmeni, että useat lääkärit olivat kirjoittaneet Dolorex-reseptejä tuhansille henkilöille. Oikeudenkäynnissä lääkärit väittivät olleensa tietämättömiä Dolorexin joutumisesta huumemarkkinoille.lähde?
Dolorex-jutun ympärillä oli pyörinyt suuria rahasummia, tabletteja oli käytetty jopa maksuvälineinä. Yhden tabletin hinta katukaupassa oli 25–35 markkaa.lähde? Syytteeseen asetettiin kaikkiaan 8 lääkäriä[1] ja yhteensä 37 ihmistä[2]. Välittäjistä suurin osa oli huumeiden käyttäjiä. Jutun syyttäjänä toimi Helsingin kaupunginviskaali Ritva Santavuori[1].
Apteekkarit olivat epäilleet, ettei heillä ollut oikeutta välittää Dolorexia aidoista lääkemääräyksistä huolimatta. He olivat tiedustelleet menettelyohjeita lääkintöhallituksesta, mutta sieltä ei ollut vastattu heidän tiedusteluihinsa. Jutun tutkinnan aikana apteekkarit auttoivat viranomaisia oma-aloitteisesti.
Oikeus antoi päätöksensä 25. helmikuuta 1981. Päätekijöinä ollut eläkeläispariskunta tuomittiin jatketusta törkeästä huumausainerikoksesta ja varastetun tavaran kätkemisestä kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Juttuun sekaantunut toinen eläkeläismies tuomittiin huumausainerikoksesta yhdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi sekä toinen eläkeläisnainen yhdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen. Lääkäreistä kolme tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, kaksi sakkoihin ja yksi jätettiin rikoksen vähäpätöisyyden vuoksi tuomitsematta.[1] Hovioikeus kovensi neljän tekijän tuomioita: päätekijänä pidetty eläkeläisnainen sai 3 vuotta vankeutta, toinen eläkeläismies vuoden ja 10 kuukautta, toinen eläkeläisnainen vuoden ja kuusi kuukautta. Yhden lääkärin ehdollinen tuomio piteni kuukaudella, erään toisen muuttui ehdollisesta vankeudesta vajaan 10 tuhannen markan sakoksi. Kaikkiaan 37 syytetystä 20 sai vankeusrangaistuksen, 10 sakkotuomion ja seitsemän syytteet hylättiin.[2]
Pari vuotta myöhemmin kerrottiin Dolorex-jutun vähentäneen suomalaislääkärien halukkuutta määrätä metadonia ja muita kovia kipulääkkeitä syöpäpotilaille ja muille tarvitseville niin, että niiden käyttö oli pudonnut jopa neljäsosaan entisestä[3].
Lähteet muokkaa
- Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirjat 1981 ja 1982
- Santavuori, Ritva: Rouva Syyttäjä, Edita 1997
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Kaksi eläkeläistä myi 36 000 pilleriä 20 markan kappalehinnalla. Dolorex-kaupasta neljä vankilaan. Helsingin Sanomat, 26.2.1981, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Dolorex-tuomiot kovenivat hovioikeudessa. Helsingin Sanomat, 13.07.1982, s. 6. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Dolorex-skandaali pelotti lääkäreitä. Tuhannet potilaat vailla riittävää kivunlievitystä. Helsingin Sanomat, 11.11.1983, s. 14. Näköislehti (maksullinen).