Doctor Ross
Doctor Ross (oik. Charles Isaiah Ross, s. 21. lokakuuta 1925, Tunica, Mississippi – k. 28. toukokuuta 1993, Flint, Michigan[1]) oli yhdysvaltalainen blueskitaristi, laulaja, rumpali ja huuliharpisti, joka esiintyi yhden miehen yhtyeenä. Rossia on verrattu tyyliltään John Lee Hookeriin ja Sonny Boy Williamson I:een ja hänet luultavasti tunnetaan parhaiten Sun Recordsille 1950-luvun alussa tekemistään levytyksistä kuten "The Boogie Disease" ja "Chicago Breakdown".
Elämä muokkaa
Ross syntyi Tunicassa nuorimpana 11 lapsesta. Hänen isänsä ja setänsä soittivat molemmat huuliharppua, lähinnä hengellistä musiikkia. 11-vuotiaana Ross soitti paikallisessa “The Silver Kings” -nimisessä ryhmässä. 13-vuotiaana hän aloitti soittamaan juhlissa ansaiten 2,5 dollaria illassa. 16-vuotiaana Ross lainasi kitaran, jota opetteli itsekseen soittamaan. Koska hän oli vasenkätinen, hänen täytyi soittaa kitaraa "väärinpäin". 18-vuotiaana hän liittyi armeijaan. Ross kantoi huuliharppuaan tohtorinlaukkua muistuttavassa mustassa laukussa ja tästä syystä armeijakavereiltaan lempinimen "Doc". Armeijassa hän voitti kykyjenetsintäkilpailun, mutta ei alkanut ammattimuusikoksi ennen kuin 1940-luvun lopulla.
Esiinnyttyään radioasemilla, Ross levytyssopimuksen Sun Recordsin kanssa 1950-luvun alussa. "Come Back Baby" ja "Chicago Breakdown" julkaistiin Sun-merkillä ja "Country Clown" ja "Doctor Ross Boogie" Chess-merkillä. Vuonna 1954 ollessaan häämatkalla Flintissä, Michiganissa, Ross löysi työopaikan General Motorsin tehtailta. Hän jatkoi musiikkiuraansa tehdastyön ohella.
Vuonna 1965 Ross kiersi Eurooppaa American Folk Blues Festivalin mukana. Vuonna 1981 hän voitti "Chicago Breakdownilla" Grammy-palkinnon parhaasta etnisestä tai perinteisestä levytyksestä.
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Doctor Ross AllMusicissa (englanniksi)
- Kuvitettu diskografia