Dmitri Vladimirovitš Karakozov (ven. Дми́трий Влади́мирович Карако́зов, 4. marraskuuta (J: 23. lokakuuta) 1840 Saratovin läänin Serdobskin kihlakunnan Žmakinon kylä – 15. syyskuuta (J: 3. syyskuuta) 1866 Pietari) oli venäläinen vallankumouksellinen ja narodnikki.

Dmitri Karakozov kuvattuna Aleksanteri II:n murhayrityksen jälkeen.

Dmitri Karakozov syntyi vaatimattomaan maalaisaatelistoon kuuluneeseen perheeseen. Hän opiskeli Kazanin ja Moskovan yliopistoissa. Vuoden 1866 alussa hän liittyi serkkunsa Nikolai Išutinin perustamaan vallankumoukselliseen ryhmään.[1]

Maaliskuussa 1866 Karakozov saapui Pietariin, jossa hän kirjoitti työläisille osoitetun vallankumouksellisen julistuksen. Huhtikuun 4. päivänä hän yritti murhata keisari Aleksanteri II:n Kesäpuiston Nevan-puoleisen portin edustalla, mutta ampui ohi ja joutui pidätetyksi. Karakozov tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin Smolenskin kentällä.[2]

Aleksanteri II:n ”ihmepelastuksen” kunniaksi murhayrityksen paikalle pystytettiin marmorista rakennettu tsasouna, joka purettiin vuonna 1930. Nykyään Kesäpuiston aidassa on tapahtumasta kertova muistolaatta.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 11, s. 386. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1973.
  2. a b Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 257. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.