Wikipedia

Djema Belkhodja

ranskalainen karateka

Djéma Belkhodja (s. 16. maaliskuuta 1984) on ranskalainen karateka. Hän on voittanut Kyokushinin Euroopan-mestaruuden 2012 ja sijoittui toiseksi World Openissa 2015. Lisäksi Belkhodja on voittanut Ranskan mestaruuden kaksitoista kertaa peräkkäin.

Djéma Belkhodja
Belkhodja 2016
Belkhodja 2016
Henkilötiedot
Syntynyt16. maaliskuuta 1984 (ikä 40)
Kansalaisuus  Ranska
Kyokushin-ottelija
Aktiivisena 2002–2015
Pituus 187 cm[1]
Paino 98 kg[1]
Painoluokka Superraskassarja
Kätisyys oikea
Seura(t) Spirit Dojo (2015–)
Seikai Kan (2013–2015)
Red-Sharks Maccabi (?–2013)
Vyöarvo 3. dan
Mitalit
Maa:  Ranska
Miesten kyokushin karate
World Open
Hopeaa Hopeaa Tokio 2015 avoin
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Budapest 2012 +90 kg
Hopeaa Hopeaa Padova 2011 +90 kg
Hopeaa Hopeaa Varna 2014 +90 kg
Pronssia Pronssia Volos 2007 +90 kg
Pronssia Pronssia Vitoria 2008 +90 kg
Pronssia Pronssia Kiova 2009 +90 kg
Pronssia Pronssia Berliini 2015 +90 kg
European Open
Pronssia Pronssia Belgrad 2010 avoin
Ranskan cup
Kultaa Kultaa Pariisi 2004 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2005 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2006 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2007 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2008 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2009 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2010 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2011 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2012 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2013 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2014 +90 kg
Kultaa Kultaa Pariisi 2015 +90 kg
Belgian Open
Kultaa Kultaa 2014
Lyon Open
Kultaa Kultaa Lyon 2015 +90 kg

Kilpaura muokkaa

Belkhodja saavutti Ranskassa menestystä 2000-luvun alussa voitettuaan Ranskan mestaruuden neljä kertaa peräkkäin vuosina 2004–2007. Tämän jälkeen hän kilpaili menestyksekkäästi myös kansainvälisissä kilpailuissa. Belkhodja saavutti aluksi Euroopan mestaruuskisoissa pronssia vuosina 2007, 2008 ja 2009.[2]

2009 hän aloitti vuoden voittamalla Ranskan mestaruuden Pablo Lombarderoa vastaan käydyn loppuottelun päätteeksi.[3] Sittemmin hän sijoittui neljänneksi All American Openissa, voitettuaan muun muassa Keiji Ouchin neljännesvälierissä, mutta hävisi turnauksen voittajalle Krzysztof Habraszkalle välierissä. Belkhodja palkittiin turnauksen parhaasta taisteluhengestä.[4]

2010 Belkhodja aloitti vuoden voittamalla seitsemännen kerran peräkkäin Ranskan mestaruuden.[5] Serbiassa Belhkodja saavutti EM-pronssia avoimessasarjassa. Hän eteni turnauksessa suoraan toiselle kierrokselle osallistujamäärän myötä, jossa Belkhodja voitti romanialaisen Grigorescun tuomariäänin. Voiton myötä hän eteni kahdeksan parhaan joukkoon, jossa hän voitti ukrainan Dotsenkon polvityrmäyksellä. Neljännesvälierissä Belkhodja voitti puolan Marchin Prachinon tuomariäänin. Välierissä hän hävisi jatkoerän jälkeen Nicolae Stoianille ja saavutti kolmannen sijan. Tämän myötä Belkhodja sai paikan vuoden 2011 MM-kilpailuihin Tokiossa.[6]

Belkhodja saavutti Ranskan cupin mestaruuden helmikuussa 2011[7] ja myöhemmin toukokuussa, Italiassa hän saavutti EM-hopeaa 2011, kun hän hävisi loppuottelussa Alejandro Navarrolle. Belkhodja voitti ensimmäisellä kierroksella Nerijius Tuinylan Ipponilla ja toisella kierroksella Giuseppe Sturialen tuomariäänin. Välierissä Belkhodja voitti Semen Haranin ja eteni urallaan ensimmäistä kertaa EM-kilpailuissa loppuotteluun.[8] Belkhodja oli mukana myös All American Openissa, New Yorkissa, jossa hän voitti avauskierroksella 2010 Venäjän mestarin Ibrahim Gogaevin. Toisella kierroksella Belkhodja voitti Serbian mestarin Milisevicin tuomariäänin ja eteni puolivälieriin, jossa hän hävisi Ewerton Teixeiralla tuomariäänin.[9]

Seuraavana vuonna Belkhodja jatkoi menestystään kotimaassaan voitettuaan Ranskan cupin 2012 jo yhdeksännen kerran peräkkäin voitettuaan loppuottelussa Freddy Delawerin.[10] Maaliskuussa hän oli ottelemassa erikoisturnausta Ranskan ja Japanin välillä. Kuudesta ottelusta Ranska voitti kolme. Belkhodja voitti oman kolme minuuttia kestäneen ottelunsa tuomariäänin Shohei Kamataa vastaan.[11] Samana vuonna Belkhodja voitti ensimmäisen Euroopan mestaruuden.[12] Hän voitti loppuottelussa Marchin Prachinon.

2013 Belkhodja voitti helmikuussa Ranskan Cupin kymmenennen kerran, mutta joutui jättämään toukokuussa 2013 EM-kilpailut väliin loukkaantumisen vuoksi.[13] Kesäkuussa hän sijoittui neljänneksi All American Openissa[12] ja voitti 2014 Belgian Openin.[2] Marraskuussa Belkhodja oli mukana Japanin mestaruuskilpailuissa, jossa hän eteni 32 parhaan joukkoon. Hän voitti turnauksessa murskauskilpailun hajottamalla 27 levyä.[14]

2014 Belkhodja eteni urallaan kolmannen kerran EM-kilpailujen loppuotteluun, mutta hävisi Zahari Damjanoville.

MM-hopeaa ja uran päätös muokkaa

Belkhodja saavutti kahdennentoista Ranskan mestaruutensa helmikuussa 2015 voitettuaan Ali Zeghbabin loppuottelussa. Hänet palkittiin myös turnauksen parhaasta ottelutekniikasta.[15] Seuraavaksi Belkhodja saavutti hopeaa maaliskuussa Lyonin Openissa, jossa Belkhodja hävisi loppuottelussa Alejandro Navarrolle.[16] Toukokuussa Belkhodja voitti EM-pronssia Saksassa voitettuaan mitalikamppailussa Damian Galinskin.[17] Marraskuussa hän osallistui World Open -turnaukseen, jossa hän selvisi kolmipäiväisen turnauksen viimeiselle kierrokselle. Hän voitti Igor Titkovin, Vladislav Jekimovin, Mikio Uedan ja välierässä Kirill Kochnevin. Belkhodja sijoittui lopulta MM-kisoissa toiseksi hävittyään loppuottelussa Zahari Damjanoville.[2] Kisojen jälkeen hän päätti kilpauransa.

Huhtikuussa 2016 Belkhodja saavutti 3. danin arvon Lyonissa.[18] Syyskuussa hän esiintyi ranskalaisessa Karate Bushido lehden kannessa.[19]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b The 11th World Open Karate Championship Draw kyokushinkaikan.org Viitattu 28.8.2016 (englanniksi)
  2. ↑ a b c Kyokushinkaï : D. Belkhodja vice-champion du monde ffkarate.fr 15.12.2015 Viitattu 26.8.2016 (ranskaksi)
  3. ↑ Résultats de la Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2009 commissionkyokushin.free.fr Viitattu 28.7.2018 (ranskaksi)
  4. ↑ 2009 All American Open International Karate Championships france-kyokushin.fr 31.5.2009 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  5. ↑ Résultats de la Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2010 commissionkyokushin.free.fr Viitattu 28.7.2018 (ranskaksi)
  6. ↑ Championnats d'Europe Officiel Kyokushinkai Kata, Kumité juniors, vétérans et toutes catégories 2010 à Belgrade. france-kyokushin.fr 9.11.2010 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  7. ↑ Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2011 france-kyokushin.fr 25.2.2011 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  8. ↑ 25ème Championnat d'Europe officiel Kyokushinkai Kata et Kumité Padova 2011... france-kyokushin.fr 4.6.2011 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  9. ↑ La France prend ses marques à New-york... 4.9.2011 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  10. ↑ Coupe de France 2012 : France-Kyokushin trust les podiums !! france-kyokushin.fr 21.2.2012 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  11. ↑ La France déjoue les pronostics... france-kyokushin.fr 27.3.2012 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  12. ↑ a b http://www.sekai-kan.com/
  13. ↑ Grundler fissure le bloc de l’est france-kyokushin.fr 28.5.213 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  14. ↑ Retrospective 2014 france-kyokushin.fr 17.1.2015 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  15. ↑ Résultats de la Coupe de France de Karaté Kyokushinkai 2015 commissionkyokushin.free.fr Viitattu 28.7.2018 (ranskaksi)
  16. ↑ Résultats de l'Open de Lyon 2015 Elite france-kyokushin.fr 22.3.2015 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  17. ↑ Results Berlin Final Men, Woman, Senior Kumite kyokushinkaikan.org Viitattu 31.5.2017 (englanniksi)
  18. ↑ Passage de grades à Lyon france-kyokushin.fr 16.4.2016 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
  19. ↑ Djema BELKHODJA en couverture du Karaté Bushido france-kyokushin.fr 6.9.2016 Viitattu 31.5.2017 (ranskaksi)
IKO:n superraskaansarjan Euroopan-mestarit

1980-luku:

1982:  Julian Baker

1990-luku:

1997:  Oleksandr Lapko
1998:  Pavel Mandok
1999:  Oleksandr Lapko

2000-vuosikymmen:

2000:  Tomasz Najduch
2001:  Tomasz Najduch
2002:  Tomasz Najduch
2003:  Sveto Dekovic
2004:  Sokrat Suleimanov
2005:  Arthur Hovhannisyan
2006:  Petar Martinov
2007:  Jan Soukup
2008:  Krzysztof Habraszka
2009:  Zahari Damjanov

2010-luku:

2010:  Zahari Damjanov
2011:  Alejandro Navarro
2012:  Djema Belkhodja
2013:  Zahari Damjanov
2014:  Zahari Damjanov
2015:  Alejandro Navarro
2016:  David Sarkoshyan
2017:  Konstantin Kovalenko
2018:  Konstantin Kovalenko
2019:  Oleksandr Jeremenko

2020-luku:

2021:  Igor Zagainov
2022:  Antonio Tusseau
2023:  Antonio Tusseau
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Djema_Belkhodja&oldid=20300318”