Wikipedia

Dion (Pieria)

(Ohjattu sivulta Dion (Kreikka))

Dion (m.kreik. Δῖον, Dīon, myös Δεῖον, Deīon; lat. Dium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pieriassa Makedoniassa nykyisen Kreikan alueella.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Díon kylän vieressä Dío-Ólympoksen kunnassa Keski-Makedoniassa.[4][5][6]

Dion
Δῖον
Dionin arkeologista aluetta.
Dionin arkeologista aluetta.
Sijainti

Dion
Koordinaatit 40°10′37″N, 22°29′30″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Dío, Dío-Ólympos, Pieria, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi pyhäkköalue ja kaupunki
Huippukausi n. 400 eaa.–400 jaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Makedonian valtakunta
Rooman valtakunta
Alue Pieria, Makedonia
Pinta-ala 0,43 km²
Aiheesta muualla

Dion Commonsissa

Dion oli makedonialaisten pyhä kaupunki ja Makedonian valtakunnan merkittävin kulttipaikka. Se sai alkunsa Zeus Olympioksen eli Olympoksen Zeuksen pyhäkköalueena ja sai nimensä jumalan mukaan. Kaupunki kehittyi alueelle 400-luvulla eaa. ja kukoisti erityisesti hellenistisellä kaudella 300–100 eaa. sekä Rooman valtakunnan aikana 100–200-luvuilla jaa. Se säilyi asuttuna varhaiskristilliselle ajalle saakka.[7][8][9]

Dionin teatteri- ja urheilukilpailut oli omistettu Olympoksen Zeukselle ja muusille. Siellä oli pyhäköt myös muun muassa Demeterille ja Dionysokselle sekä myöhemmin myös Isikselle. Dionissa oli kaksi teatteria, toinen hellenistiseltä ja toinen roomalaiselta ajalta. Kaupungissa oli stadion sekä roomalaisia kylpylöitä, ja monet sen yksityisasunnot olivat loisteliaita.[10]

Maantiede muokkaa

Dionin kaupunki sijaitsi Pieriassa Makedonian eteläosassa Olympos-vuoren juurella sen koillispuolella ja Aigeianmerelle laskeneen tasangon laidalla. Se hallitsi kapeikkoa, joka johti Makedoniasta Thessaliaan. Antiikin aikana alue oli vain noin seitsemän stadioninmitan eli noin 1,3 kilometrin päässä Thermainlahden rannasta. Nykyisin etäisyys rannikkoon on noin viisi kilometriä. Kaupungin itäpuolelta virtasi Bafyras-joki, nykyinen Vafýras. Joen virtauksen seurauksena arkeologinen alue on nykyisin osin kosteikkoa.[2][3][7][11]

 
Dionin tasankoa ja Dionin kreikkalainen teatteri, taustalla Olympos-vuori.

Dionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Alueella sijaitsi kaupungin lisäksi Pimpleian kylä. Dionin alueen pohjoispuolella sijaitsi Pydnan poliksen alue ja eteläpuolella Leibethran poliksen alue.[1][6]

 
Dionin kaupunginmuuria.

Historia muokkaa

Arkaainen ja klassinen kausi muokkaa

Dionin paikka on ollut kulttikäytössä viimeistään arkaaisella kaudella noin 500 eaa. Sen nimi on johdettu Zeuksen nimestä, jonka genetiivi on Dios (Διός).[8] Paikan alkuperäinen kultti vaikuttaisi olleen Demeteriin yhdistetty hedelmällisyyden jumalattaren kultti.[11] Paikallisen perinteen mukaan Dion oli paikka, jossa Orfeus kuoli ja johon hänet haudattiin.[2][12]

Dioniin kehittyi asutus viimeistään klassisella kaudella. Varhaisin maininta Dionista on Thukydideeltä vuodelta 424 eaa. Hän mainitsee paikalla olleen pienen kaupungin.[3][13][14] Dion luetaan klassisen kauden polisten eli kaupunkivaltioiden joukkoon.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Diestēs (Διέστης), Diastēs (Διάστης), Deios (Δεῖος) ja Dieus (Διεύς).[1][3]

Dionista kehittyi Makedonian valtakunnan pyhin paikka 400-luvun eaa. lopulla kuningas Arkhelaoksen aikana. Hänen aikanaan Dionia kohennettiin, ja paikalle rakennettiin Zeuksen pyhäkkö sekä stadion ja teatteri tuolloin perustettuja juhlakisoja varten. Dionin kisat tunnettiin nimellä ”Dionin Olympian kisat” (Ὀλύμπια τὰ ἐν Δίῳ, Olympia ta en Diō). Kisoissa uhrattiin Olympoksen Zeukselle ja Pierian muusille, ja niihin kuului näytelmä- ja urheilukilpailuita. Kisojen vietto kesti noin vuoteen 100 eaa. saakka.[7][9][13][15]

Dion oli merkittävä uskonnollinen ja sotilaallinen keskus erityisesti Makedonian hegemonian aikana 300- ja 200-luvuilla eaa. Se oli makedonialaisille merkittävä rajalinnake etelään päin. Filippos II juhlisti paikalla Khalkidiken liiton pääkaupungin Olynthoksen tuhoamista.[2][3][7][16] Aleksanteri Suuren sotajoukot kokoontuivat Dioniin ennen sotaretkeään Aasiaan, tarkoituksena avun pyytäminen Zeukselta, ja järjestivät paikalla yhdeksänpäiväiset juhlat. Granikosjoen taistelun jälkeen Dioniin pystytettiin Lysippoksen veistämä veistosryhmä, joka esitti 25 Aleksanterin taistelussa kaatunutta kumppania.[2][3][17]

Hellenistinen ja roomalainen kausi muokkaa

 
Dionin cardo maximus -pääkatua.
 
Zeus Hypsistoksen pyhäkön rauniot.

Dion kukoisti erityisesti hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Kuningas Kassandros rakennutti kaupunkiin muurit sekä lukuisia julkisia rakennuksia.[13] Aitolialaiset tuhosivat Dionin Skopaan johdolla vuonna 219 eaa.[2][3][18] Filippos V teki kostoiskon Aitoliaan ja rakennutti Dionin uudelleen. Dion oli elpynyt täysin vuoteen 169 eaa. mennessä, sillä Perseus käytti sitä tukikohtana roomalaisia vastaan. Roomalaiset pitivät sitä hallussaan jonkun aikaa, mutta Perseus palasi ja kunnosti kaupungin muureja, joita roomalaiset olivat tuhonneet.[3][13][19]

Keisari Augustuksen toimesta paikalle siirrettiin asukkaita Italiasta, ja siitä tehtiin colonia eli roomalainen sotilassiirtokunta nimellä Colonia Julia (Augusta) Diensis.[2][7][20] Tämä tapahtui heti Aktionin taistelun vuonna 31 eaa. jälkeen. Kaupungin kielenä oli tuosta lähtien latina, mutta asukkaat hellenisoituivat nopeasti, ja muun muassa suurin osa paikalta löydetyistä roomalaisen ajan piirtokirjoituksista on kreikaksi.[7]

Roomalainen Dion kukoisti erityisesti 100-luvulla ja 200-luvun alussa jaa.[13] samalla kun läheinen Pydna taantui.[2] Varhaiskristillisellä ajalla 300-luvulla Dioniin rakennettiin kaksi basilikakirkkoa aikaisempien rakennusten paikalle. Kolmas basilika sijaitsi kaupunginmuurien ulkopuolella. Dion tuhottiin 300-luvun lopulla ja elpyi 400-luvulla joksikin aikaa. 300- ja 400-luvuilla kaupungissa oli oma piispa, ja kaupungin piispojen tiedetään ottaneen osaa tuon ajan kirkolliskokouksiin.[2][7][8]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Dion hylättiin lopullisesti 400-luvulla, ja asukkaat muuttivat turvallisempaan paikkaan lähemmäksi vuoria. Ostrogootit tuhosivat kaupungin noihin aikoihin, ja tuhon viimeistelivät maanjäristykset sekä Bafyras-joen tulviminen.[2][7][8] Viimeinen maininta Dionista on Bysantin valtakunnan provinssien kirjanpidossa (De thematibus) 900-luvulla.[13]

Dionia tutkittiin jo 1800-luvulla, ja esimerkiksi kaupungin teatteri paikannettiin vuonna 1808. Tutkimusten alkuvaiheessa alue oli metsäistä ja soista kosteikkoa, mutta sittemmin se on kuivattu ja raivattu. Ensimmäisiä varsinaisia arkeologisia kaivauksia suoritettiin 1970-luvulla.[2][21] Alueen järjestelmälliset kaivaukset alkoivat vuonna 1982 ja jatkuvat edelleen. Nykyisin niitä suorittaa Thessalonikin Aristoteles-yliopisto.[8]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Yleiskuva muokkaa

Dion oli alun perin ensisijaisesti pyhäkköalue. Alueelle kehittyi myös linnoitettu kaupunki, jonka pinta-ala oli noin 43 hehtaaria. Näin se oli suhteellisen pieni. Kaupunkia ympäröivät noin 2,6 kilometriä pitkät muurit, joiden paksuus oli noin 2,6–3,3 metriä ja joissa oli noin 60 tornia ja kuusi tai seitsemän porttia. Muuria reunusti vallihauta, joka saattoi olla tarkoitettu suojaamaan kaupunkia yhtä hyvin tulvilta kuin hyökkääjiltä.[1][2]

Kaupungissa oli suunniteltu asemakaava, joka muodosti hyvin säännöllisen suorakulmion. Pääkatu (cardo maximus) kulkee pohjois-eteläsuunnassa (tai tarkemmin pohjoisluode-eteläkaakko -suunnassa) ja johtaa eteläportille. Toinen, itä-länsisuuntainen pääkatu (decumanus maximus) johtaa länsiportille. Pääkatujen leveys on noin 5–5,6 metriä.[1][2] Kaupunginmuurien ympäröimältä alueelta on löydetty forum, julkisia rakennuksia, yksityistaloja sekä liike- ja työpajatiloja. Kaupungin etelälaidalla ovat kylpylät eli termit.[2][8][11][13]

Lukuisat pyhäköt ovat muurien ulkopuolella pääosin kaupungin eteläpuolella. Ne oli sijoitettu kaupungin ulkopuolelle mahdollisesti siksi, että niitä käytti suuri joukko ihmisiä eri puolilta, eivät pelkästään Dionin asukkaat. Kaupungissa oli stadion sekä kaksi teatteria, toinen kreikkalainen ja toinen roomalainen, jotka nekin sijaitsivat muurien ulkopuolella.[8][11][13]

 
Kaavakuva Dionin arkeologisesta alueesta.
  Hellenistinen aika
  Roomalainen aika

Dionin merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Forum
  2. Praetorium
  3. Polygoni
  4. Dionysoksen talo
  5. Hydraulis-talo
  6. Ledan talo
  7. Zosaksen talo
  8. Suuri roomalainen kylpylä
  9. Demeterin pyhäkkö
  10. Zeus Olympioksen pyhäkkö ja alttari
  11. Zeus Hypsistoksen pyhäkkö
  12. Isiksen pyhäkkö
  13. Asklepioksen pyhäkkö
  14. Kreikkalainen teatteri
  15. Roomalainen teatteri
  16. Stadion (tarkka sijainti tuntematon)
  17. Makedonialainen kammiohauta
  18. Kaupunginmuuri
  19. Cardo maximus -pääkatu
  20. (Nykyinen tie)

Kaupungissa muokkaa

Forum

 
Forumin basilikan niin kutsuttu Kilpimuistomerkki.

Roomalainen forum sijaitsi kaupungin eteläisen osan keskellä. Se oli rakennettu roomalaisella kaudella ja korvasi kaupungin varhaisemman hellenistisen agoran. Forumin itäsivulla sijaitsi roomalainen basilika, joka oli kaupallisessa ja julkisten toimintojen käytössä. Basilikassa oli kaksi riviä pylväitä, jotka jakoivat sen kolmeen laivaan. Sen eteläsivulla oli kolme ovea, kun taas pohjoissivun muodosti todennäköisesti avopylväikkö. Basilikan itäpäädyssä oli niin kutsuttu Kilpimuistomerkki, johon oli veistetty kilpiä ja rintapanssareita. Se oli peräisin 300-luvun loppupuolelta eaa., ja oli mahdollisesti koristanut aiemmin hellenististä agoraa.[13]

Forumin länsisivulla oli doorilaista tyyliä edustanut Augusteum, joka oli omistettu Rooman keisarien kultille. Siinä oli puolikaarenmuotoinen jalusta, jolla oli rivissä keisarien patsaita.[13]

Suuri roomalainen kylpylä

 
Roomalainen kylpylä hypokausteineen.

Dionin suuri roomalainen kylpylä sijaitsi kaupungin etelälaidalla forumin eteläpuolella. Sen koko oli noin 4 000 neliömetriä. Rakennuskokonaisuuteen kuului muun muassa suuri atrium-piha, kuumien ja lämpimien kylpyjen tilat, kylmien kylpyjen allas, pukeutumistiloja, myymälöitä, pieni odeion sekä latriini eli julkinen käymälä. Kylpylän alla oli hypokaustit, jotka ovat edelleen hyvin näkyvissä. Roomalainen kylpylä rakennettiin 100-luvun lopulla jaa.[8][13][22]

Muut julkiset rakennukset

Suuren kylpylän lisäksi kaupungissa oli myös niin kutsuttu forumin kylpylä forumin pohjoispuolella sekä niin kutsuttu pääkadun kylpylä pääkadun laidalla forumista itään.

Praetorium oli majatalo, joka majoitti julkisia vieraita sekä tavallisia matkalaisia. Siihen kuului kaksi tavernaa, myymälätiloja, ruokasaleja sekä makuuhuoneita. Rakennus sijaitsi pääkadun varrella. Niin kutsuttu Polygoni oli nimensä mukaisesti monikulmion muotoinen rakennus, joka sijaitsi pääkadun varrella Praetoriumia vastapäätä. Sitä käytettiin todennäköisesti kauppapaikkana.[13][23]

 
Dionysoksen talon rauniot.
 
Medusan päätä esittävä lattiamosaiikki Dionysoksen talosta.

Dionysoksen talo

Dionysoksen talo tai huvila sijaitsee kaupungin itäosassa. Se on kaupungin suurimpia ja ylellisimpiä yksityistaloja, ja saanut nimensä pitosalin suuresta Dionysosta esittävästä lattiamosaiikista. Talossa oli myös Dionyoksen kultille omistettu huone, jossa oli jumalan kulttipatsas. Muut talon veistokset esittivät muita jumalia sekä keisarillisen perheen jäseniä. Talo oli rakennettu noin vuonna 200 jaa.[8][24]

Muut yksityistalot

Myös muut tunnetut yksityistalot ovat peräisin noin 200-luvulta jaa. Talot oli usein koristeltu patsain ja lattiamosaiikein. Ledan talo on saanut nimensä veistoksesta, joka esittää Ledaa ja joutsenta. Zosaksen talo on saanut nimensä todennäköisesti omistajansa nimen mainitsevasta mosaiikista. Nämä talot sijaitsevat kaupungin kaakkoiskulmassa.[13]

Pääkadun varrella sijainnut Hydraulis-talo on saanut nimensä siitä, että sieltä on löydetty vanhimmat tunnetut vesiurut. Muita merkittäviä yksityistaloja ovat muun muassa forumin lähellä sijainneet Epigeneen talo ja Eubuloksen talo. Niiden nimet ovat peräisin siitä, että kyseiset nimet oli leimattu talojen lyijyisiin vesiputkiin.[13]

Kaupunginmuurit

Kaupunginmuurin rakennutti kuningas Kassandros vuosina 306–304 eaa. ja se uusittiin vuoden 219 eaa. tuhon jälkeen. Muuri oli tehty Olymposvuoren kivestä. Se ympäröi jotakuinkin neliömäisen alueen, ja sen pituus oli 2 625 metriä, paksuus kolme metriä ja korkeus 7–10 metriä. Muurissa oli aina 33 metrin välein suorakulmaiset tornit, joiden pohjan koko oli noin 7 x 7 metriä. Roomalaisella kaudella muuria ei ylläpidetty, ja se jopa purettiin osittain. Se kunnostettiin uudelleen 200-luvulla jaa. barbaarien uhatessa aluetta.[13]

Muurien ulkopuolella muokkaa

Demeterin pyhäkkö

Demeterille omistettu pyhäkkö sijaitsi jonkin verran muurien ulkopuolella kaupungin pääkadun päässä. Se on varhaisin tunnettu makedonialainen pyhäkkö, ja on ollut olemassa jo arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Se uusittiin 300-luvulla eaa., jolloin siihen rakennettiin pienet Demeterille ja Korelle eli Persefonelle omistetut doorilaiset temppelit. Lisäksi pyhäkkö oli muiden hedelmällisyyskulttien käytössä.[8][13]

Kreikkalainen teatteri

 
Kreikkalainen teatteri.

Kreikkalainen teatteri rakennettiin alun perin klassisella kaudella Arkhelaoksen aikana ja uudelleen hellenistisellä kaudella Filippos V:n aikana noin vuonna 221–179 eaa. Se sijaitsee kaupungin eteläpuolella ja oli normaali kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatteri, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Teatteri säilyi käytössä roomalaisen teatterin rakentamiseen saakka.[8][21]

Roomalainen teatteri

Roomalainen teatteri rakennettiin 100-luvulla jaa.[8] Se sijaitsee kreikkalaisen teatterin kaakkoispuolella ja korvasi kreikkalaisen teatterin kokonaan. Teatteri oli edeltäjäänsä pienempi, mutta rikkaasti koristeltu. Heti teatterin pohjoispuolella sijaitsi varhaisempi Zeus Olympioksen pyhäkkö.[13][25]

Isiksen pyhäkkö

 
Isiksen pyhäkön rauniot.

Isikselle omistettu pyhäkkö sijaitsi Dionin kaupunginmuurin kaakkoiskulman ulkopuolella Bafyras-joen toisella puolella. Pyhäkkö oli alun perin omistettu Afroditelle sekä synnytyksen suojelijalle Artemiille. Hellenistisellä kaudella 100-luvulla eaa. se omistettiin Isikselle, jonka kultti tuli Kreikkaan Egyptistä. Pyhäkön sijainti ja arkkitehtuuri symbolisoivat Niili-virtaa. Kokonaisuuteen kuuluivat muun muassa Isis Lokhian temppeli, Afrodite Hypolympidian eli ”Olympoksen juuren Afroditen” temppeli sekä Isis Tykhen temppeli. Rakennuksen pohjoissivulla oli stoa eli pylväshalli, joka toimi enkoimeterionina eli pyhiinvaeltajien yöpymispaikkana.[13][26]

Zeus Olympioksen pyhäkkö ja alttari

 
Zeus Olympioksen pyhäkön alttarin jäänteet.

Zeus Olympioksen eli ”Olympoksen Zeuksen” pyhäkkö sijaitsi alueen etelälaidalla myöhemmän roomalaisen teatterin vieressä. Se oli kaupungin merkittävimpiä, sillä se oli omistettu kaupungille nimensä antaneelle Zeukselle. Pyhäkkö rakennettiin 300-luvulla eaa. Se koostui suuresta neliömäisestä alueesta, johon kuului pitkä pylväikkö. Kokonaisuuden itäpuolella oli suuri alttari, jolla uhrattiin härkiä Zeuksen kunniaksi. Pyhäköstä on löydetty stelejä eli kiviä, joihin on kirjoitettu muun muassa erilaisia säädöksiä sekä sopimuksia koskien liittolaisuuksia ja rajakiistojen sovittelua.[8][13]

Zeus Hypsistoksen pyhäkkö

Toinen Zeukselle omistettu pyhäkkö oli Zeus Hypsistoksen eli ”Korkeimman Zeuksen” pyhäkkö. Se sijaitsi Demeterin ja Isiksen pyhäkköjen välissä. Pyhäkkö koostui pienestä temppelistä, jonka ympärillä oli piha ja pylväskäytäviä. Rakennuksen raunioista on löydetty muun muassa Zeuksen kuvapatsas sekä Zeukselle omistettuja marmorisia kotkia.[13]

Hautausmaat

Dionin hautausmaat sijaitsevat pääosin kaupungin pohjois- ja länsipuolella. Hautamuistomerkkejä on 400-luvulta eaa. aina 400-luvulle jaa. saakka. Merkittävimpiä hautamuistomerkkejä ovat niin kutsutut makedonialaiset haudat eli kammiohaudat, joita tunnetaan yhteensä neljä (I–IV). Haudassa I on doorilainen julkisivu, joonialaista tyyliä edustava etuhuone ja holvattu hautakammio, jossa oli marmorinen hautasohva. Hauta IV oli tumuluksen alla ja sille johtaa dromos eli käytävä. Muihin hautamuistomerkkeihin lukeutuu pieniä hautataloja, hauta-alttareita ja reliefikaiverretuja stelejä eli hautakiviä.[27]

Esinelöydöt muokkaa

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on esillä Díon arkeologisessa museossa, joka sijaitsee läheisessä Díon kylässä. Niihin lukeutuu muun muassa kulttipatsaita, hautamuistomerkkejä ja rakennusten veistoskoristelujen osia.[2][28]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”534. Dīon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DION Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Dium (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Dion Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Dion (Pieria) 60 Dion - Δίον ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b ”50 B4 Dion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h Dion: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m Dion: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  9. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Dion”, Antiikin käsikirja, s. 129–30. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  10. ↑ Dion Hellenic Macedonia. Viitattu 4.11.2014.
  11. ↑ a b c d Dion, Ancient City, Pieria Greek Travel Pages. Viitattu 13.3.2017.
  12. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.3.
  13. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Dionin esittely (Flash) (Dionin arkeologisen puiston verkkosivut) Δίον Αρχαιολογικό Πάρκο. Viitattu 13.3.2017.
  14. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.78
  15. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 17.16.3.
  16. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.15.
  17. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 17.16.3–4; Arrianos: Anabasis 1.11.1, 1.16.4.
  18. ↑ Polybios: Historiai 4.2.
  19. ↑ Livius: Rooman synty 44.7.
  20. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.10; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.13.15.
  21. ↑ a b Ancient Theatre of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  22. ↑ Great thermae of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  23. ↑ Polygonal Building (Opastaulu) Dionin arkeologinen alue. Viitattu 13.3.2017.
  24. ↑ Villa of Dionysos Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  25. ↑ Roman Theatre of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  26. ↑ Sanctuary of Isis (Opastaulu) Dionin arkeologinen alue.
  27. ↑ Necropolis of Dion Ministry of Culture and Sports. Viitattu 13.3.2017.
  28. ↑ Archaeological Museum of Dion Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 30.3.2018. Viitattu 13.3.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dion_(Pieria)&oldid=22214813”