Dennis Gabor (unk. Gábor Dénes; 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari8. helmikuuta 1979 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilainen fyysikko, joka keksi hologrammit.

Dénes Gábor
Henkilötiedot
Syntynyt5. kesäkuuta 1900
Budapest, Itävalta-Unkari[1]
Kuollut8. helmikuuta 1979 (78 vuotta)
Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta[1]
Kansalaisuus Unkari unkarilainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Berliinin teknillinen yliopisto
Instituutti Imperial College London
Oppilaat Eric Ash
Tutkimusalue fysiikka
Tunnetut työt hologrammit
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1971)

Gabor syntyi juutalaistaustaisille vanhemmille.[2] Hän opiskeli insinööritieteitä Budapestissä ja Berliinissä saaden tekniikan tohtorin arvon 1927, jonka jälkeen hän alkoi työskennellä Siemens & Halske -yhtiöllä.[3] Hän pakeni natseja 1933 Englantiin ja työskenteli Thomson-Houston -yhtiölle Warwickshiressä. Vuonna 1949 hän siirtyi Imperial College Londonin yliopistoon, jossa hän astui soveltavan elektronifysiikan virkaan.[3]

Vuosien 1947-1948 aikana Gabor keksi hologrammit työnsä ohessa ja sai siitä Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1971.[3] Hologrammeista ei tullut kaupallisesti käyttökelpoisia ennen laserin keksimistä 1960.

Hologrammin periaate.

Lähteet muokkaa

  1. a b Francis Leroy: A century of Nobel Prizes recipients: chemistry, physics, and medicine, s. 185. CRC Press, 2003. ISBN 9780824708764. Google book (limited preview). (englanniksi)
  2. Takka Productions Limited | Design by Webb & Webb: https://www.jewishlivesproject.com/profiles/dennis-gabor www.jewishlivesproject.com. Arkistoitu 7.4.2022. Viitattu 5.4.2019. (englanniksi)
  3. a b c Mauro Dardo: Nobel laureates and twentieth-century physics, s. 320. Cambridge University Press, 2004. ISBN 9780521540087. Google book (limited preview). (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.