Deltasiipi on jokseenkin kolmion mallinen lentokoneen siiven muoto.[1] Nimitys tulee kreikan kielen delta-kirjaimesta (Δ).

Deltasiipinen Mirage IIIRD.

Deltasiipi kehitettiin yhdistää nuolisiiven taaksepäin viiston etureunan ilmanvastuksen vähentämiseksi, sekä suuren siipipinta-alan nostovoiman lisäämiseksi.[2] Siivestä voitiin myös tehdä ohut ja silti rakenteellisesti vahva.[2] Tuulitunnelitutkimuksissa havaittiin siiven edut korkeissa nopeuksissa.[2] Alhaisissa nopeuksissa deltasiivet toimivat heikosti ja ovat epävakaita.[1]

Historia muokkaa

Ensimmäinen patentti deltasiivelle myönnettiin vuonna 1867 J.W. Butlerille ja E. Edwardsille.[1] 1940-luvulla professori Alexander Lippisch aloitti deltasiiven kehityksen rakentamalla puisen liidokin Saksassa.[1] Sodan jälkeen liidokki lähetettiin yhdysvaltoihin ja myös Lippisch siirtyi työskentelemään yhdysvalloissa.[1]

Convair kehitti XF-92 -koneen ja teki sillä koelentoja Murocin tukikohdasta vuonna 1948.[1]

Eräitä deltasiipisiä lentokoneita: MiG-21, Mirage III, Avro Vulcan. Suomessa ja Ruotsissa suositusta, jo käytöstä poistetussa hävittäjäkoneessa Saab 35 Draken, oli kaksoisdeltasiivet.

 
Kuvassa massiivinen kokeilupommittaja North American XB-70A "Valkyrie", saattajanaan Convair B-58 "Hustler". Kumpikin ovat deltasiipisiä.

Lähteet muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Deltasiipi.
  • Tekniikan kirja 2, WSOY, 1964 (alkuteos C.Bertelsmann Verlag: Das Grosse Buch Der Technik)
  • Tiedon Portat 3 - Ilmailu, WSOY, 1969
  • Mark Hewish: Tietosarja - Lentokoneet, Intercontinental Book Productions/Artko, 1977 (suom. Tuomo Huuhka)

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f delta wings Century of Flight. Arkistoitu 16.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  2. a b c NASA Armstrong Fact Sheet: XF-92A Delta-Wing Aircraft 1.3.2014. Nasa. Viitattu 7.4.2019.