Dakar-ralli

erämaarallikilpailu

Dakar-ralli (aiemmin Pariisi–Dakar-ralli) on vuodesta 1979 lähtien ajettu maailman tunnetuin erämaaralli. Kilpailu ajettiin nimensä mukaisesti yleensä Pariisista Senegalin Dakariin. Vuoden 2008 kilpailu peruutettiin terrorismiuhan vuoksi[1]. Vuodesta 2009 kilpailu on ajettu Etelä-Amerikassa.[2] Vuodesta 2020 lähtien kilpailu on ajettu Saudi-Arabiassa.[3] Kilpailu siirrettiin Etelä-Amerikkaan johtuen Mauritanian turvallisuustilanteesta.[3]

Saudi-Arabia Dakar-ralli
Sarja Erämaaralli
Ensimmäinen tapahtuma 1979
Viimeisin tapahtuma 2023
Eniten voittoja
Kuljettajat Ranska Stéphane Peterhansel (14)
Tallit Japani Yamaha (23)
Viimeisin kilpailu (2023):
Voittaja Qatar Nasser Al-Attiyah
(Toyota GR DKR Hilux)
Voittoaika 45:03.15
Toinen Ranska Sébastien Loeb
(Prodrive Hunter T1+)
Kolmas Brasilia Lucas Moraes
(Toyota Hilux Overdrive)

Kilpailu alkaa yleensä tammikuun ensimmäisellä viikolla ja kestää noin kaksi viikkoa. Rallissa kilpaillaan auto-, moottoripyörä- ja kuorma-autoluokissa. Kilpailun voitoista kamppailevat suurten auto- ja moottoripyörätehtaiden tukemat ammattilaiskuljettajat, mutta vuosittain noin 80 % osallistujista on yksityistalleja.

Vuosina 1979–2007 kilpailun reitti kulki yleensä Etelä-Euroopasta luoteisen Afrikan halki Senegalin pääkaupunkiin Dakariin. Rallireitti on yleensä noin 8 000–9 000 km, joista pikataipaleiden osuus on 5 000–6 000 km. Kilpailussa ajetaan satojen kilometrien etappeja päivittäin. Reitti sisältää yleensä kivistä ja kuoppaista erämaata, hiekkadyynejä ja huonokuntoista aavikko- ja savannitietä.

Historia muokkaa

 
Euroopan ja Afrikan maat, joiden kautta Dakar-rallin reitti on kulkenut.
 
Etelä-Amerikan maat, joiden kautta Dakar-rallin reitti on kulkenut.

Pariisi–Dakar-rallin idean isä on ranskalainen kilpa-ajaja Thierry Sabine, joka eksyi autiomaahan Abidjan-Nizza -rallin aikana vuonna 1977.[4] Pelastamisen jälkeen hän ajatteli, että aavikko olisi hyvä paikka vuosittaiselle kilpailulle, jossa jokainen voisi koetella kykyjään.[5] Alkujaan kilpailu kulkikin nimensä mukaisesti Ranskan pääkaupungista Pariisista Välimeren ja Saharan yli Senegalin pääkaupunkiin Dakariin. Poliittisista ja muista syistä kilpailun reitti on kuitenkin vuosien varrella vaihdellut, eikä rallin lähtöpaikka ole enää Pariisissa. Viimeisen kerran kilpailureitti kulki Pariisista Dakariin vuonna 1994, jolloin kaiken lisäksi ajettiin vielä takaisin Pariisiin.

Alussa rallin järjestäjäorganisaationa toimi Sabinen perustama Thierry Sabine Organization (TSO). Sabinen kuoleman jälkeen hänen isänsä Gilbert otti johdon käsiinsä ja hän vetäydyttyään myi oikeudet Amaury Sport Organisationille, joka on toiminut kilpailunjärjestäjänä vuodesta 1992.

2008 muokkaa

Vuoden 2008 Dakar-ralli jouduttiin perumaan turvallisuussyistä terrorismiuhan vuoksi.[6] Aiemmin Mauritaniassa sattui ammuskeluvälikohtaus turisteja kohtaan.[6]

Vuoden 2009 kilpailu muokkaa

Pääartikkeli: Dakar-ralli 2009

Portugalin pääkaupungin Lissabonin piti toimia ainakin vuoteen 2009 asti rallin lähtöpaikkana, mutta järjestäjät päättivät siirtää vuoden 2009 kilpailun Etelä-Amerikkaan terroriuhan takia. 2009 kilpailun lähtö- ja maalipaikkana toimi Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires. Argentiinan lisäksi kilpailun reitti kulki Chilen kautta.

Etelä-Amerikkaan siirretystä kilpailusta tuli epäilyistä huolimatta menestys. Maanosassa on runsaasti moottoriurheilusta kiinnostuneita ja merkittävät markkinat rallin sponsoreille. Myöhemmin reittiä on jatkettu Peruun. Vuoden 2013 kilpailu kulkee myös Bolivian kautta.[7]

Suunnistaminen muokkaa

 
Kuorma-autoluokan Unimog U400L numero 541 vuoden 2006 Dakar-rallin toisella erikoiskokeella.
 
Vuoden 2006 voittajaparin Luc Alphandin ja Gilles Picardin Mitsubishi Pajero.

Vuoden 2007 Dakar-ralli oli ensimmäinen kilpailu, jonka vaikeutta lisättiin rajoittamalla entisestään elektronisen GPS-paikannusjärjestelmän käyttöä. Kilpailija(pari) tietää kilpailujaksojen lähtö- ja maalipisteet, itse reitti mennään pitkälle tiekirjan perusteella. Kilpailijoiden käytössä oleva GPS-järjestelmä ei kerro ilmansuuntaa, mihin suuntaan pitäisi edetä, eikä neuvo kääntymispisteitä teiden risteyksissä. Järjestelmä antaa tarkkoja ajo-ohjeita ainoastaan kolmen kilometrin säteellä reittipisteistä, tankkauspaikoista ja nopeusrajoitusten piirissä olevien kylien kohdalla. Reitillä on myös piilotettuja reittipisteitä, jotka on ohitettava tarpeeksi läheltä välttyäkseen aikarangaistukselta.

Luettelo käytetyistä reiteistä muokkaa

  • 1979: Pariisi – Dakar
  • 1980: Pariisi – Dakar
  • 1981: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1982: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1983: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1984: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1985: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1986: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1987: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1988: Pariisi – Alger – Dakar
  • 1989: Pariisi – Tunis – Dakar
  • 1990: Pariisi – Tripoli – Dakar
  • 1991: Pariisi – Tripoli – Dakar
  • 1992: Pariisi – Kapkaupunki
  • 1993: Pariisi – Dakar
  • 1994: Pariisi – Dakar – Pariisi
  • 1995: Granada – Dakar
  • 1996: Granada – Dakar
  • 1997: Dakar – Agadez – Dakar
  • 1998: Pariisi – Granada – Dakar
  • 1999: Granada – Dakar
  • 2000: Dakar – Kairo
  • 2001: Pariisi – Dakar
  • 2002: ArrasMadrid – Dakar
  • 2003: MarseilleSharm el-Sheikh
  • 2004: Clermont-Ferrand – Dakar
  • 2005: Barcelona – Dakar
  • 2006: Lissabon – Dakar
  • 2007: Lissabon – Dakar
  • 2008: Kilpailu peruttiin
  • 2009: Buenos AiresValparaiso–Buenos Aires
  • 2010: Buenos Aires–Antofagasta–Buenos Aires[8]
  • 2011: Buenos Aires–Arica–Buenos Aires
  • 2012: Mar del PlataCopiapóLima

Voittajat muokkaa

Vuosi Autot Moottoripyörät Kuorma-autot
Kuljettaja
Apukuljettaja
Merkki ja malli Kuljettaja Merkki ja malli Kuljettaja
Apukuljettaja
Mekaanikko
Merkki ja malli
1979   Alain Génestier
  Joseph Terbiaut
  Jean Lemordant
Range Rover   Cyril Neveu Yamaha XT500   Jean-François Dunac
  Jean-Pierre Chapel
  François Beau
Pinzgauer
1980   Freddy Kottulinsky
  Gerd Löffelmann
Volkswagen Iltis   Cyril Neveu Yamaha XT500   Miloud Ataouat
  Hadj Daou Boukrif
  Mahiedine Kaloua
Sonacome M210
1981   René Metge
  Bernard Giroux
Range Rover   Hubert Auriol BMW R80G/S   Adrien Villette
  Henri Gabrelle
  Alain Voillereau
ALM/ACMAT
1982   Claude Marreau
  Bernard Marreau
Renault 20 Turbo 4X4   Cyril Neveu Honda XR550   Georges Groine
  Thierry de Saulieu
  Bernard Malferiol
Mercedes-Benz U 1700 L
1983   Jacky Ickx
  Claude Brasseur
Mercedes-Benz 280 GE   Hubert Auriol BMW R80G/S   Georges Groine
  Thierry de Saulieu
  Bernard Malferiol
Mercedes-Benz 1936 AK
1984   René Metge
  Dominique Lemoyne
Porsche 953   Gaston Rahier BMW R80G/S   Pierre Laleu
  Daniel Durce
  Patrick Venturini
Mercedes-Benz 1936 AK
1985   Patrick Zaniroli
  Jean da Silva
Mitsubishi Pajero Evolution   Gaston Rahier BMW R80G/S   Karl-Friedrich Capito
  Jost Capito
  Klaus Schweikarl
Mercedes-Benz 1936 AK
1986   René Metge
  Dominique Lemoyne
Porsche 959   Cyril Neveu Honda NXR750V   Giacomo Vismara
  Giulio Minelli
Mercedes-Benz U 1300 L
1987   Ari Vatanen
  Bernard Giroux
Peugeot 205 T16   Cyril Neveu Honda NXR750V   Jan de Rooy
  Yvo Geusens
  Theo van de Rijt
DAF TurboTwin II
1988   Juha Kankkunen
  Juha Piironen
Peugeot 205 T16   Edi Orioli Honda NXR800V   Karel Loprais
  Radomir Stachura
  Tomas Muck
Tatra 815
1989   Ari Vatanen
  Bruno Berglund
Peugeot 405 T16   Gilles Lalay Honda NXR800V ei mukana
1990   Ari Vatanen
  Bruno Berglund
Peugeot 405 T16   Edi Orioli Cagiva Elefant 900   Giorgio Villa
  Giorgio Delfino
  Claudio Vinante
Perlini 105F
1991   Ari Vatanen
  Bruno Berglund
Citroën ZX   Stéphane Peterhansel Yamaha YZE 750T   Jacques Houssat
  Thierry de Saulieu
  Danilo Bottaro
Perlini 105F
1992   Hubert Auriol
  Philippe Monnet
Mitsubishi Pajero Evolution   Stéphane Peterhansel Yamaha YZE 850T   Francesco Perlini
  Giorgio Albiero
  Claudio Vinante
Perlini 105F
1993   Bruno Saby
  Dominique Serieys
Mitsubishi Pajero Evolution   Stéphane Peterhansel Yamaha YZE 850T   Francesco Perlini
  Giorgio Albiero
  Claudio Vinante
Perlini 105F
1994   Pierre Lartigue
  Michel Périn
Citroën ZX   Edi Orioli Cagiva Elefant   Karel Loprais
  Radomir Stachura
  Josef Kalina
Tatra 815
1995   Pierre Lartigue
  Michel Périn
Citroën ZX   Stéphane Peterhansel Yamaha YZE 850T   Karel Loprais
  Radomir Stachura
  Tomas Tomecek
Tatra 815
1996   Pierre Lartigue
  Michel Périn
Citroën ZX   Edi Orioli Yamaha YZE 850T   Viktor Moskovski
  Anatoli Kouzmine
  Nail Bagavetdinov
KamAZ 49252
1997   Kenjiro Shinozuka
  Henri Magne
Mitsubishi Pajero Type 2   Stéphane Peterhansel Yamaha YZE 850T   Peter Reif
  Johann Deinhofer
Hino Ranger
1998   Jean-Pierre Fontenay
  Gilles Picard
Mitsubishi Pajero Evolution   Stéphane Peterhansel Yamaha YZE 850T   Karel Loprais
  Radomir Stachura
  Jan Cermak
Tatra 815
1999   Jean-Louis Schlesser
  Philippe Monnet
Buggy Schlesser   Richard Sainct BMW F650RR   Karel Loprais
  Radomir Stachura
  Josef Kalina
Tatra 815
2000   Jean-Louis Schlesser
  Henri Magne
Buggy Schlesser   Richard Sainct BMW F650RR   Vladimir Tšagin
  Semen Yakubov
  Sergey Savostin
KamAZ 49252
2001   Jutta Kleinschmidt
  Andreas Schulz
Mitsubishi Pajero Evolution   Fabrizio Meoni KTM LC4 660R   Karel Loprais
  Josef Kalina
  Petr Hamerla
Tatra 815
2002   Hiroshi Masuoka
  Pascal Maimon
Mitsubishi Pajero Evolution   Fabrizio Meoni KTM LC8 950R   Vladimir Tšagin
  Semen Yakubov
  Sergey Savostin
KamAZ 49256
2003   Hiroshi Masuoka
  Andreas Schulz
Mitsubishi Pajero Evolution   Richard Sainct KTM LC4 660R   Vladimir Tšagin
  Semen Yakubov
  Sergey Savostin
KamAZ 4911
2004   Stéphane Peterhansel
  Jean-Paul Cottret
Mitsubishi Pajero Evolution   Nani Roma KTM LC4 660R   Vladimir Tšagin
  Semen Yakubov
  Sergey Savostin
KamAZ 4911
2005   Stéphane Peterhansel
  Jean-Paul Cottret
Mitsubishi Pajero Evolution   Cyril Despres KTM LC4 660R   Firdaus Kabirov
  Aydar Belyaev
  Andrey Mokeev
KamAZ 4911
2006   Luc Alphand
  Gilles Picard
Mitsubishi Pajero Evolution   Marc Coma KTM LC4 660R   Vladimir Tšagin
  Semen Yakubov
  Sergey Savostin
KamAZ 4911
2007   Stéphane Peterhansel
  Jean-Paul Cottret
Mitsubishi Pajero Evolution   Cyril Despres KTM 690 Rally   Hans Stacey
  Charly Gotlib
  Bernard der Kinderen
MAN TGA
2008 Peruttiin.
2009   Giniel de Villiers
  Dirk von Zitzewitz
Volkswagen Race Touareg 2   Marc Coma KTM 690 Rally   Firdaus Kabirov
  Aydar Belyaev
  Andrey Mokeev
KamAZ-4326-9
2010   Carlos Sainz
  Lucas Cruz
Volkswagen Race Touareg 2   Cyril Despres KTM 690 Rally   Vladimir Tšagin
  Sergey Savostin
  Eduard Nikolaev
KamAZ-4326-9
2011   Nasser Al-Attiyah
  Timo Gottschalk
Volkswagen Race Touareg 3   Marc Coma KTM 450 Rally   Vladimir Tšagin
  Sergey Savostin
  Ildar Shaysultanov
KamAZ-4326-9
2012   Stéphane Peterhansel
  Jean-Paul Cottret
Mini All 4 Racing   Cyril Despres KTM 450 Rally   Gerard de Rooy
  Tom Colsoul
  Darek Rodewald
Iveco PowerStar
2013   Stéphane Peterhansel
  Jean-Paul Cottret
Mini All 4 Racing   Cyril Despres KTM 450 Rally   Eduard Nikolaev
  Sergey Savostin
  Vladimir Rybakov
KamAZ-4326-9
2014   Nani Roma
  Michel Périn
Mini All 4 Racing   Marc Coma KTM 450 Rally   Andrey Karginov
  Andrey Mokeev
  Igor Devyatkin
KamAZ-4326-9
2015   Nasser Al-Attiyah
  Mathieu Baumel
Mini All 4 Racing   Marc Coma KTM 450 Rally   Ayrat Mardeev
  Aydar Belyaev
  Dmitriy Svistunov
KamAZ-4326-9
2016   Stéphane Peterhansel
  Jean-Paul Cottret
Peugeot 2008 DKR   Toby Price KTM 450 Rally   Gerard de Rooy
  Moi Torrallardona
  Darek Rodewald
Iveco PowerStar
2017   Stéphane Peterhansel
  Jean-Paul Cottret
Peugeot 3008 DKR   Sam Sunderland KTM 450 Rally   Eduard Nikolaev
  Evgeny Yakovlev
  Vladimir Rybakov
KamAZ-4326-9
2018   Carlos Sainz
  Lucas Cruz
Peugeot 3008 DKR Maxi   Matthias Walkner KTM 450 Rally   Eduard Nikolaev
  Evgeny Yakovlev
  Vladimir Rybakov
KamAZ-4326-9
2019   Nasser Al-Attiyah
  Mathieu Baumel
Toyota Hilux Dakar   Toby Price KTM 450 Rally   Eduard Nikolaev
  Evgeny Yakovlev
  Vladimir Rybakov
KamAZ 43509
2020   Carlos Sainz
  Lucas Cruz
Mini John Cooper Works Buggy   Ricky Brabec Honda CRF 450 Rally   Andrey Karginov
  Andrey Mokeev
  Igor Leonov
KamAZ 43509
2021   Stéphane Peterhansel
  Édouard Boulanger
Mini John Cooper Works Buggy   Kevin Benavides Honda CRF 450 Rally   Dmitry Sotnikov
  Ruslan Amkhmadeev
  Ilgiz Akhmetzianov
KamAZ 43509
2022   Nasser Al-Attiyah
  Mathieu Baumel
Toyota GR DKR Hilux   Sam Sunderland Gas Gas 450 Rally   Dmitry Sotnikov
  Ruslan Amkhmadeev
  Ilgiz Akhmetzianov
KamAZ K5 435091
2023   Nasser Al-Attiyah
  Mathieu Baumel
Toyota GR DKR Hilux   Kevin Benavides KTM 450 Rally
Factory Replica
  Janus van Kasteren
  Darek Rodewald
  Marcel Snijders
Iveco PowerStar

Onnettomuudet muokkaa

Kilpailun haastavuudesta ja vaarallisuudesta kertoo jotakin se, että sen historian aikana on kuollut useita ihmisiä erilaisissa onnettomuuksissa. Vuoteen 2015 mennessä 24 kilpailijaa on kuollut, mutta kuolleiden määrä on yli 50, kun mukaan lasketaan virkailijat ja katsojat.[9][10] Kilpailun organisaattori Thierry Sabine kuoli helikopterionnettomuudessa vuonna 1986 valvoessaan kilpailua. Myös useita katsojia on kuollut. Tämän seurauksena nykyään autojen nopeutta valvotaan GPS-pohjaisen järjestelmän kautta ja kylien kohdalla on noudatettava nopeusrajoituksia.

Lähteet muokkaa

  1. Dakar-ralli peruttiin 4.1.2008. YLE Urheilu. Viitattu 4.1.2008.
  2. Dakar-ralli alkaa lauantaina Etelä-Amerikassa iltasanomat.fi. 31.12.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.1.2010. [vanhentunut linkki]
  3. a b Dakar Rally moves to Saudi Arabia for 2020 race dw.com. 15.4.2019. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  4. Chapter 1 - Africa dakar.com. Viitattu 22.6.2023. (englanniksi)
  5. Thierry Sabine historicracing.com. Viitattu 22.6.2023. (englanniksi)
  6. a b Jamey Keaten: Terror threat cancels famed Dakar Rally thestar.com. 5.1.2008. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  7. http://www.rfi.fr/afrique/20120116-dakar-argentine-chili-peterhansel-despres-perou
  8. The Route 2010 Dakar Argentina-Chile. Amaury Sport Organisation. Viitattu 7.1.2010.
  9. Piers Edwards: Mystery surrounds Dakar death edition.cnn.com. 7.1.2015. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  10. Les concurrents morts sur le Dakar, jusqu’à Pierre Cherpin lefigaro.fr. 15.1.2021. Viitattu 1.7.2023. (ranskaksi)

Aiheesta muualla muokkaa