Džemdet Nasr -kausi
Džemdet Nasr -kausi oli noin 3100–2900 eaa. muinaisessa Sumerissa nykyisen Irakin eteläosassa. Käytännössä kausi oli jatkumoa Urukin kaudelle, ja jatkui varhaisdynastisena kautena. Historiallisia tekstejä ei tältä ajalta ole säilynyt, vaikka kuvakirjoitus yleistyi voimakkaasti. Sumerin kaupunkikulttuuri oli syntynyt edellisen Uruk-kauden lopussa. Valtavia temppelejä ei enää tehty Urukiin. Kulttuurin vaikutus ulottui luultavasti kaupan ja ehkä myös sotien takia kauas. Kaudelle tyypillisiä rakennuksia rakennettiin Irakin lisäksi myös Syyriaan ja Iraniin. Merikauppa laajeni kauas.
Yleistä muokkaa
Kauden merkitys on monesti kiistetty, koska se jatkoi Urukin kulttuuria, joka jatkui varhaisdynastisella ajalla. Kautta sanotaan myös Uruk III -kaudeksi; aikaisempaa nimitystä Uruk II -kausi ei enää käytetä, ja Uruk I-kausi sijoittuu varhaisdynastiseen aikaan.[1]
Poliittinen tilanne muokkaa
Merkittäviä kaupunkeja olivat muun muassa Uruk, Eridu, Ur, Lagaš, Šuruppak, Adab, Nippur, Kiš, Uqair[2] ja Khafajah (Tutub) ja muutamat muut esimerkiksi Dijalan varrella.[3] Luultavasti keskuksena toimineessa Urukissa laajennettiin Eannan temppeliä. Joidenkin mielestä voimakas poliittinen valta olisi tällöin syrjäyttänyt aiemman pappisvallan.[4] Joskus on väitetty Urukin ulottaneen valtansa näihin aikoihin lyhyeksi aikaa Egyptiin, muttei nykyään olla tätä mieltä.lähde? Tämä oli voimakkaiden kaupunkivaltioitten aikaa. Ilmasto kuivui 3200-2900 eaa.[5] jolloin vallitsi kylmä Piora-oskillaatio. Kausi näyttää päättyneen suureen tulvaan 2900 eaa. muinaisessa Šuruppakissa eli nykyisessä Farassa. Sekä Eufrat että Tigris tulvivat yli äyräittensä. Tulva ulottui myös Kišiin, Urukiin ja Lagašiin. Myöhemmästä tarustosta päätellen tällöin vallinneen vanhan Urukin aikana ovat saattanut elää Enmerkar, Lugalbanda ja Dumuzi-nimisiä kuninkaita, ja varsinkin Dumuzista tuli myöhemmin suosittu jumaluus. Kaudella yleistyivät sinetit, ja kaupunkien rakenne muuttui.[6] Kauppaa käytiin Omanin kanssa, mutta yhteys Elamiin näyttää katkenneen, ja Elam kytkeytyi Iranin ylänköön. Toisaalta kausi oli kulttuurisen eristymisen ja anti-imperialismin aikaa. Yhteiskuntarakenne kiinteytyi[6] ja byrokratia lisääntyi.
Džemdet Nasr muokkaa
Itse Džemdet Nasr oli tuolloin 4-6 ha laajuinen suuri kylä, jonka keskellä oli 0,4 ha laajuinen suuri rakennus. Tässä rakennuksessa oli kutojien, savenvalajien ja leipurien työtiloja. Siitä on löydetty savitaulut, joissa lukeesesim sanga.ab, joka tarkoittanee korkeaa virkamiestä. Kauden lopulla ilmestyi myös nimitys en, ylipappi.[7]
Kylän keskusrakennus tuhoutui tulipalossa, mutta asutus jatkui silti ja keramiikka vaihtui aikaa myöten varhaisdynastiseksi.
Temppelit muokkaa
Uruk-kaudelle tyypillisiä jättitemppeleitä ei enää tehty. Niitä tehtiin yhä saman tyyppisistä tiilistä kuin edellisellä kaudella.[8] Temppelit olivat aiempaa ulkomaailmalta suljetumpia ja pienempiä, ja niiden terassit alkoivat näyttää myöhemmiltä porrastemppeleiltä zikkurrateilta.
Temppelit mutkikkaampia kuin aiemmin.[9] Mosaiikki harvinaisempaa temppelien seinissä.[10] Tältä ajalta on Urukin valkoinen temppeli.Temppelien seiniä koristeltiin maalauksilla. Kohokuvat yleistyivät, kulttiastioissa oli hyvin tehtyjä eläinkorkokuvia. Tältä ajalta on Urukista löydetty kuuluisa Warkan nainen tai Warkan pää. Tämä marmorista veistetty pää saattaa esittää ylipapitarta tai jumalatarta.
tavallisten asumusten osalta ruokoasumukset harvinaistuivat hieman, tyyli yleistyi.[11]
Taide muokkaa
Runsaasti kohokuvia ja veistoksia, ja seinämaalauksiakin. Aiemmat villieläinaiheet hävisivät. Taiteessa kuvattiin monesti karjaa. Taruaiheet ilmestyivät. Esimerkiksi korkeassa kulttiastiassa vesi, hedelmäkasveja, lampaita laumoina, ylimpänä jumalatar Inanna kaislakimppuineen, kaupunkiruhtinas ensi palvelijoineen.
Kotieläinten suojeleminen leijonilta ja kotkilta näkyy taiteessa. Monesti sumerilaiselle kulttuurille tyypillisiä symmetrisiä aiheita.[12] Istuvia ihmisiä, joilla on "kiinalaispalmikko", luultavasti kulttitoimitus löydetty eri puolilta Sumeria.[13] Ajalta on Urukista löydetty egyptiläistä muistuttava ruukku.[14]
Metallit, esineistö muokkaa
Kulta, hopea, ja metalliseokset elektron ja aurikhalkum näyttävät ilmestyneet tällä kaudella Sumeriin.[15] Tehtiin esim. pyöreitä kuparipeilejä.[16] Aura hebi tunnettiin viimeistään nyt[17], se muistutti egyptiläistä auraa apina.[18] Ajan keramiikka oli melko yhtenäinen. Oli sekä erikoista maalattua keramiikkaa että tavanomaisempaa.[19] Maalattu keramiikka hävisi kauden lopussa. Sinettien jälkien ja paikalla olleiden sinettien vertailu kertoo, ettei sinetöintejä oltu tehty paikalla, tai että sinettejä tehtiin myös lahoavasta aineesta. Luultavasti lingon ammuksina tai bolan kivinä käytettyjä kiviä on löydetty tältä, niin kuin aiemmalta Uruk-ajaltakin. Kupari oli melko harvinaista. Savesta tehtiin monenlaisia esineitä, jopa sirppejä.
Kirjoitus muokkaa
Kirjoitus yleistyi ja kursivoitui.[20]
Uruk III -kaudella savitaulut yleistyivät Sumerissa, ja niihin ilmestyi enemmän tietoja kuin aiemmin, muun muassa henkilönimiä mutta niitä ei tunnettu muualla. Savitaulujen koko kasvoi, ja taulun toinen puoli alettiin tasoittaa.[21] Ajalta ei ole löydetty historiallisia tekstejä. Kirjoitusta käytettiin lähinnä hallinnon kirjanpitoon. Ajalta on löydetty vanhimmat peltoalan laskutaulut.[22] Joissain savitauluissa on muun muassa joidenkin ihmisten palkat leipänä ja oluena. Samalla noin 3000 eaa. näkyy merkkejä kuvakirjoituksen orastavasta kehityksestä kohti nuolenpääkirjoitusta, kirjoitus kääntyi 90 astetta ja oli alkanut yksinkertaistua. Kirjoitus yleistyi.[23] Kirjoitusta myös Susassa Elamiss, sekä Tape Sialkissa.[24]
Džemdet Nasr-kulttuurin vaikutus ulottui Pohjois-Syyriaan, mm Tell Brakiin.[24] Džemdet Nasr-kulttuurin ihmiset veistotaiteen mukaan ermenoidista, euraasialaista rotua.[24] Džemdet Nasr-keramiikka muistutti Uruk-kauden keramiikkaa, lähes aina dreijattua ja Susa II:n maalattia Nihawend-keramiikkaa.[24] Džemdet Nasr-keramiikka muistuttaa halaf-keramiikkaa.[24] Džemdet nasr-ajalal uusi kulttuuri levisi Sumerissa, mutta Pohjois-Mesopotamiassa vallitsi vanha Uruk-kulttuurin jälkiaalto[24]
Kauppa muokkaa
Uruk III -kaudelta peräisin olevia sumerilaisia esineitä on löydetty Kaksoisvirranmaan ulkopuolelta paikoista Sialk, Tall-i-Ghazir, Malyan ja Šahr-i-Sokhta. Kauppa ulottui kauas, Byblosiin ja Egyptiin [2]asti lännessä ja Iraniin idässä. Hieroglyfikirjoitus syntyi viimeistään nyt Egyptissä, ja myös Elamissa alettiin kirjoittaa.
Tepe Yahyasta on löydetty hallintokeskuksesta Džemdet Nasr -keramiikkaa, muualta lähiseudulta paikallista.[25] Suuri asutuskeskus Tell Brak Pohjois-Syyriassa kukoisti 4000–2000 eaa. myös Džemdet Nasr-kaudella.
Kauden ilmasto muokkaa
Lähi-idän ilmasto alkoi kuivua jo noin 3900 eaa. Edelleen se kuivui 3400 eaa. alkaen.[26] Vuonna 3200 eaa. alkoi kuiva Piora-oskillaatio, joka jatkui vuoteen 2900 eaa.
Džemdet Nasr -kauden kerrostumia muokkaa
- Uruk III oli noin 3100–2900 tai 3000–2800 eaa.
- Uruk III:n aikana kirjoitus yleistyi huomattavasti
- Nimitystä Uruk II ei enää käytetä.[1]
- Džemdet Nasr on sama kuin Urukin kerrostumat II–I, moniväristä keramiikkaa.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Salonen, Armas: Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella. WSOY, 1945.
- Salonen, Armas: Sumeri ja sen henkinen perintö (eritoten Vanhassa Testamentissa). Jokamiehen korkeakoulu-sarja. Helsinki: Otava, 1962.
- Michaelis, Herbert: Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, 1. osa. Suomentanut Raili Kivinen & Juhani Pietiläinen. Kirjayhtymä, 1971.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b UCLA: cdli:wiki Proto-cuneiform (englanniksi)
- ↑ a b Herbert Michaelis: Suuri maailmanhistoria 1, s. 300. Kirjayhtymä, 1967.
- ↑ Michaelis 1971, s. 301.
- ↑ Michaelis, s. 302.
- ↑ 3000 BC: Notes and References Richard L. Meehan, Stanford University 2000
- ↑ a b Jemdet Nasr Period - 3300-2900 BC
- ↑ Jemdet Nasr Period - 3300-2900 BC
- ↑ Salonen, 1962: SIVUNNUMERO PUUTTUU
- ↑ Salonen 1945, s. 381, s. 386
- ↑ Salonen 1945, s. 386
- ↑ Salonen 1945, s. 388
- ↑ Salonen 1945, Kaksoisvirranmaa s. 304, 607, 609, 611
- ↑ Salonen 1945, Kaksoisvirranmaa s. 609
- ↑ Salonen 1945, Kaksoisvirranmaa s. 303
- ↑ Kaksoisvirranmaa , Salonen 1945, s. 279, s. 306, 313, 318
- ↑ Salonen 1945, Kaksoisvirranmaa s. 313, 318
- ↑ Salonen 1946, s. 215
- ↑ Salonen 1946, s. 221
- ↑ Matthews 2002, pp. 20–21
- ↑ Salonen 1945, s. 36
- ↑ Salonen 1945, Kaksoisvirranmaa s. 499
- ↑ Englund & Grégoire 1991, pp. 8–9
- ↑ Salonen 1946, s. 36.
- ↑ a b c d e f Salonen 1945, s. 210
- ↑ Sherratt, Andrew (toim.): The Cambridge Encyclopedia of Archaeology. Cambrdge University Press. ISBN 0-521-22989-8.
- ↑ A record of Holocene climate change from lake geochemical analyses in southeastern Arab Adrian G. Parker Andrew S. Goudie Stephen Stokes Kevin White Martin J. Hodson Michelle Manning Derek Kennet,4 September 2006, Quaternary Research 66 (2006) 465 –476
