Crack

kokaiinin poltettava muoto
Tämä artikkeli käsittelee päihdettä. Tietotekniikan termistä, katso Crack (tietotekniikka). Albumista, katso Crack (Z-Ron albumi).

Crack on kokaiinin kiinteä, poltettava muoto, jota valmistetaan poistamalla jauhemaisesta kokaiinista hydrokloridi.

Crack-rakeita.

Nimensä huume on saanut kuivumisen seurauksena siihen syntyvistä halkeamista (engl. crack) ja polttamisen yhteydessä syntyvästä rasahtelevasta äänestä.[1]

Valmistus muokkaa

Koska kokaiinin jauhemainen muoto kokaiinihydrokloridi tuhoutuu korkeassa lämpötilassa, siitä on poistettava hydrokloridi, jotta ainetta voidaan polttaa. Ensin kokaiinihydrokloridiin lisätään ammoniumia, tai ruokasoodaa ja vettä. Sekoituksen jälkeen aine kuumennetaan, mikä poistaa siitä hydrokloridin. Tuloksena on kakkumainen kiinteä aine, joka kestää polttamisen.[1]

Ensimmäinen tapa polttaa kokaiinia oli valmistamalla siitä freebasea, mutta helpommin valmistettava crack syrjäytti sen katuhuumeena Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Crack on myös halvempaa kuin jauhemainen kokaiini. Crackin valmistus on tuottoisaa, sillä yhdestä 50–100 dollarin hintaisesta kokaiinierästä voidaan valmistaa 10–25 crack-annosta, joista saa katukaupassa 3–50 dollaria kappale.[1]

Käyttö muokkaa

 
Mies polttamassa crackia piipussa.

Kokaiinin käyttäminen polttamalla vaatii vähemmän tarvikkeita kuin suonensisäinen käyttö, ja se on sosiaalisesti hyväksyttävämpää.[1]

Crackia poltetaan tavallisesti erityisellä crack-piipulla, jossa on yksinkertaisimmillaan päistään avoin lasiputki sekä malja alaosassaan. Crack kuumennetaan liekillä ihanteellisesti noin 93 celsiusasteeseen, ja savu vedetään keuhkoihin putken läpi. Ainetta voi lisätä myös tupakka- tai kannabissavukkeisiin.[1]

Crackia poltettaessa veren kokaiinipitoisuus nousee nopeasti. Huumeen aiheuttama euforia on yhtä voimakas kuin suonensisäisellä käytöllä, mutta se alkaa jo 10 sekunnissa.[1] Pääasiallinen vaikutus on suuren dopamiinimäärän vapautuminen. Tunne kestää vain 5–10 minuuttia, minkä jälkeen dopamiinitasot aivoissa romahtavat, jolloin käyttäjä kokee masennusta ja alakuloa.[2][3]

Crackista tekee vaarallisen se, että helpon saatavuutensa ja nopean vaikutuksensa vuoksi se aiheuttaa helpommin riippuvuutta kuin jauhemainen kokaiini.[1] Tyypillinen käyttäjä ottaa useita crack-annoksia peräkkäin, jolloin aivojen dopamiinivarastot ehtyvät. Siitä johtuu myös se, että uudet annokset eivät enää anna samanlaista vaikutusta kuin ensimmäinen.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Fischman, Marian W. (toim. Korsmeyer, Pamela & Kranzler, Henry R.): ”Crack”, Encyclopedia of Drugs, Alcohol & Addictive Behavior, s. 423–425. Gale, 2009. ISBN 978-0-02-866064-6.
  2. a b A.M. Costa Rica, Heinäkuu 2008, Crack rocks offer a short but intense high to smokers.
  3. "DEA, Drug Information, Cocaine", United States DOJ Drug Enforcement Agency, 2008, webpage: DEA-cocaine.

Aiheesta muualla muokkaa