Corneliu Zelea Codreanu
Corneliu Zelea Codrianu (13. syyskuuta 1899 Iaşi – 30. marraskuuta 1938 lähellä Bukarestia)[1] oli romanialainen poliitikko, joka perusti Rautakaartina tunnetun äärioikeistolaisen puolueen ja toimi sen johtajana kuolemaansa asti.
Elämä muokkaa
Codreanu opiskeli vuosina 1919–1922 Jassyn yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän onnistui lyhyessä ajassa käännyttämään pääosan yliopiston opiskelijoista antisemitistisen ja antidemokraattisen äärinationalismin kannalle. Codreanun kehittelemä ideologia oli yhdistelmä antisemitismiä ja antikommunismia sekä uskonnollista mystiikkaa, mikä vetosi hyvin osaan nuoresta älymystöstä.[2][1] Vaikka nuorisoliikettä ei aluksi otettu vakavasti, pian myös yliopiston professorit ja ensimmäisen maailmansodan veteraanit ilmaisivat tukensa sen ”isänmaallisille päämäärille”, joskaan eivät sen väkivaltaisille toimintatavoille. Koko yleinen mielipide muuttui lyhyessä ajassa. Kun Codreanu kannattajineen alkoi suorittaa poliittisia murhia, oikeuslaitos oli haluton toimimaan heitä vastaan.[2]
Codreanun oppi-isä oli professori Alexandru C. Cuza, jonka kanssa hän perusti vuonna 1923 Kansallisen kristillisen puolustuksen liitto (LANC) -nimisen juutalaisvastaisen puolueen.[2][1] Codreanu vangittiin samana vuonna tappouhkausten esittämisestä, ja vuonna 1925 hän oli syytettynä Jassyn poliisiprefektin murhasta mutta sai vapauttavan tuomion. Codreanu erosi LANC:sta vuonna 1927 ja perusti oman puolueensa Arkkienkeli Mikaelin legioonan. Järjestö tunnettiin yleisesti ”legioonana”. Vuonna 1930 Codreanu perusti sille Rautakaarti-nimisen sotilaallisen siiven, ja Rautakaarti vakiintui sittemmin koko puolueesta käytetyksi nimitykseksi.[1] Puolue murhasi useita johtavia poliitikkoja, kuten sen kieltämistä vuonna 1933 yrittäneen pääministeri Ion Ducan. Toisaalta myös Romanian poliisi murhasi 1920- ja 1930-luvuilla satoja Rautakaartin jäseniä.[2]
Codreanu oli myös hyvin voimakas antikapitalisti. Hän väitti juutalaisia syyllisiksi sekä vapaaseen markkinatalouteen että kommunismiin, joita molempia hän piti internationalististen voimien manipuloimina juutalaissalaliittoina.[3]
Vuoden 1937 parlamenttivaaleissa Rautakaarti – nyt uudelta nimeltään Kaikki isänmaalle – kohosi Romanian kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi saadessaan 16 prosenttia äänistä.[1][2] Tämän seurauksena kuningas Kaarle II kielsi sen tammikuussa 1938 ja vangitutti Codreanun huhtikuussa. Codreanu surmattiin myöhemmin samana vuonna vankilasiirron yhteydessä yhdessä 13 vankitoverinsa kanssa, virallisen selityksen mukaan heidän yrittäessään paeta. Heidät ensin kuristettiin ja sitten ammuttiin.[1] Codreanun seuraajaksi Rautakaartin johdossa nousi Horia Sima.
Jälkimaine muokkaa
Nykyaikana monet uusfasistiset ryhmät ovat osoittaneet kiinnostusta Codreanun ajatteluun ja myös Romaniasta löytyy hänen muistoaan ja poliittista perintöään vaalivia ryhmiä.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Corneliu Codreanu Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ a b c d e Vesa Vares: Vieroksutut kohtalotoverit: Suomalaisten näkemyksiä itäisen Keski-Euroopan ja Balkanin kansoista maailmansotien välillä, s. 67–71. Historiallisia tutkimuksia 269. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2015.
- ↑ Tismăneanu, p.65 lähde tarkemmin?
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Corneliu Zelea Codreanu Wikimedia Commonsissa
- Codreanu.ro (Arkistoitu – Internet Archive)