Colin Horsley
Colin Horsley OBE (23. huhtikuuta 1920 – 28. heinäkuuta 2012) oli uusiseelantilainen pianisti, joka loi uransa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Hän teki huomattavaa yhteistyötä Lennox Berkeleyn kanssa.
Horsley syntyi Whanganuissa ja aloitti vuonna 1936 opinnot Lontoon Royal College of Musicissa. Häntä opettivat Herbert Fryer, Angus Morrison, Tobias Matthay ja Irene Scharrer. Horsley debytoi solistina tulkitsemalla Sergei Rahmaninovin kolmannen pianokonserton. Vuonna 1946 hän kantaesitti Humphrey Searlen pianokonserton nro 1 (op. 5).
Horsley soitti vuonna 1948 Berkeleyn pianokonserton ensimmäisessä esityksessä. Hän kantaesitti myös muita säveltäjän teoksia. Hän tilasi tältä musiikkia, ja Berkeley omisti Horsleylle Concert Study -kappaleen Es-duurissa. Horsley levytti Berkeleyn pianosonaatin (op. 20) vuonna 1959.
Horsley esitti Max Rostalin kanssa kaikki Beethovenin viulusonaatit. Dennis Brainin kanssa hän soitti Berkeleyn ja Johannes Brahmsin käyrätorvitriot. Kun Nikolai Medtner oli sairaana, Horsley kantaesitti tämän säveltämän pianokvinteton. Medtnerin kuoltua hänen leskensä pyysi Horsleyta soittamaan edesmenneen säveltäjän kolmannen pianokonserton Anatole Fistolarin johtamassa tribuuttikonsertissa.
Horsley opetti Royal Manchester College of Musicissa ja Royal College of Musicissa. Hänestä tehtiin vuonna 1963 Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeri. Eläkepäiviään hän vietti Mansaarella. Hän myös kuoli siellä 92 vuoden iässä[1]. Häneltä on saatavilla levytyksiä lukuisten säveltäjien teoksista.
