Cinci Hoca
Safranbolulu Hüseyin Efendi,[1] kutsumanimeltään Cinci Hoca (kirjaimellisesti "Jinnien herra"; ? - syyskuussa 1648) oli manaaja ja henkiparantaja Ibrahim I:n hovissa. Cinci Hocalla oli vaikutusvaltaa sulttaaniin ja hän sai aikaan monta ongelmaa Osmanien valtakunnassa. Tiettyjen samankaltaisuuksien vuoksi Cinci Hocasta on myöhemmin alettu käyttämään nimitystä "Osmanien Rasputin", jolla viitataan Venäjän keisarillisessa hovissa vaikuttaneeseen Grigori Rasputiniin.[2][3]
| Safranbolulu Hüseyin Efendi Cinci Hoca |
|
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet |
Cinci Hüseyin Efendi Karabaşzade Hüseyin Efendi Kazasker Hüseyin Efendi |
| Syntynyt | ? Safranbolu, Osmanien valtakunta nyk. Karabük, Turkki |
| Kuollut | Syyskuussa 1648 Mihalcık, Osmanien valtakunta nyk. Karacabey, Turkki |
| Ammatti | Manaaja, henkiparantaja |
| Arvonimi | Efendi |
Hoviparantajaksi muokkaa
Hüseyinin syntymäajasta ei ole tietoa eikä hänen syntymäpaikastaan täyttä varmuutta. Hänen lisänimensä Safranbolulu ("Safranbolulainen") viittaa hänen syntyneen Safranbolun kaupungissa pohjois-Anatoliassa. Hän oli iältään vielä nuori, kun hän muutti Istanbuliin. Hän väitti polveutuvansa Sadr al-Din al-Qunawista, joka on tunnettu sufilainen teosofi ja mystikko. Istanbulissa Hüseyin opiskeli madrasassa. Hän toimi opintojensa ohella manaajana ja henkiparantajana, ja otti nimekseen "Jinnien herraa" tarkoittavan Cinci Hocan. Hän ei ollut lahjakas oppilas, mutta kompensoi koulumenestyksen puutetta rahalla, jonka tienasi oheistoimistaan.[4] Sulttaaninäiti Kösem Sultan kuuli hänestä ja kutsui hänet auttamaan poikaansa. Prinssi Ibrahim oli kasvanut alituisessa pelossa, että hänen sulttaaniveljensä Murat IV surmaisi hänet noustuaan valtaistuimelle, kuten oli tehnyt toisille veljilleen. Cinci Hoca onnistui kohottamaan Ibrahimin mielialaa, mutta noustuaan valtaistuimelle Ibrahim kärsi yhä mielenterveysongelmista. Tähän mennessä Cinci Hocasta oli tullut tärkeä Ibrahimille, joten hänet lisättiin hovin jäseneksi. Hänellä oli hyvät välit myös sulttaaniäiti Kösemiin, joka otti ahkerasti osaa korkeimman hallinnon ja Topkapin palatsin hovin sisäiseen juonitteluun.[5]
Hovissa hän onnistui keräämään vaikutusvaltaa myös itselleen. Huolimatta valtakunnan korkeimman uskonnollisen auktoriteetin sheikki al-Islamin vastustuksesta Cinci Hoca nimitettiin Galatan kadiksi, eli Galatan kaupunginosan korkeimmaksi virkamieheksi. Hän osallistui juonitteluun, jonka avulla tuleva suurvisiiri Sultanzade Semiz Mehmed pašša, visiiri Yusuf Agha ja Kösem Sultan saivat kammettua pätevän suurvisiiri Kemankeş Kara Mustafa paššan viralta.[4] Uudeksi suurvisiiriksi noussut Mehmed pašša palkitsi Cinci Hocan ylennyksellä Anatolian kazaskeriksi, eli Anatolian korkeimmaksi sotilastuomariksi. Hän oli hyvin korruptoitunut ja käytti korkeaa asemaansa hyväkseen lahjusten hankkimiseksi. Hän nimitti virkoihin tyypillisesti parhaiten maksavia ehdokkaita. Aikalaishistorioitsija Mustafa Naîmân mukaan yhtään virkaa ilman sopivaa summaa ei jäänyt myöntämättä.[6] Cinci Hoca jäi kiinni lahjusten ottamisesta useamman kerran, ja häntä rangaistiin yleensä panemalla hänet viralta lyhyeksi aikaa. Jäätyään kiinni viimeisen kerran vuonna 1647 hänet karkotettiin Gallipoliin.[5]
Viimeiset vaiheet muokkaa
Seuraavana vuonna hänet armahdettiin ja kutsuttiin takaisin Istanbuliin. Tuolloin valtaistuimella oli jo uusi sulttaani, Mehmed IV. Ibrahim oli jättänyt valtion kassan huonoon tilaan ja uudella suurvisiirillä Sofu Mehmed paššalla oli vaikeuksia maksaa perinteisiä vallanvaihdoksen yhteydessä maksettavia bonuksia (turk. culus bahşişi) janitsaareille. Hän pyysi valtavan omaisuuden kerännyttä Cinci Hocaa osallistumaan kuluihin, mutta tämä kieltäytyi. Suurvisiiri raivostui ja määräsi Cinci Hocan valtavan omaisuuden takavarikoitavaksi valtiolle. Hänet asetettiin arestiin noin kuukaudeksi, jonka jälkeen hänet lähetettiin maanpakoon Egyptiin. Matkalla Cinci Hoca sairastui, jolloin hänen sallittiin jäädä Mihalcıkin kaupunkiin Bursan maakunnassa. Noihin aikoihin Istanbulissa sipahit nousivat kapinaan, johon osallistui myös Cinci Hocaa tukeneita virkamiehiä. Kapinaa tukahdutettaessa ja syyllisiä etsittäessä epäilyksen varjo lankesi myös Cinci Hocaan, ja hänet teloitettiin syyskuussa 1648.[5] Jo ennen hänen teloitustaan hänen kuuluisa Üsküdarissa sijaitseva palatsinsa oli annettu prinsessalle, joka oli avioitunut Köprülü Fazıl Ahmet paššan kanssa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hänestä käytetään myös nimiä Cinci Hüseyin Efendi, Karabaşzade Hüseyin Efendi ja Kazasker Hüseyin Efendi. Nimi Cinci Hoca näkyy joskus myös kirjoitusasussa Jinji Hoja.
- ↑ M. Turhan Tan; Nalan Barbarosoğlu; Raşit Çavaş: Osmanlı rasputin'i Cinci Hoca. Oğlak Yayınları, 2002. ISBN 9753293798.
- ↑ H. J. Kissling, Bertold Spuler, N. Barbour, J. S. Trimingham, H. Braun, H. Hartel: The Last Great Muslim Empires, s. 37. Brill, 1997. ISBN 9004021043.
- ↑ a b c Lewis, Menage, Pellat, Schacht: The Encyclopaedia of Islam (vol. 3 H-Iram), s. 623. Brill, 1986. ISBN 90-04-08118-6.
- ↑ a b c Selcuk Aksin Somel: The A to Z of the Ottoman Empire, s. 57. Rowman & Littlefield, 2010. ISBN 0810875799.
- ↑ Ebru Boyar, Kate Fleet: A Social History of Ottoman Istanbul, s. 116. Cambridge University Press, 2010. ISBN 1139484443.
Kirjallisuutta muokkaa
- M. Turhan Tan; Nalan Barbarosoğlu; Raşit Çavaş: Osmanlı rasputin'i Cinci Hoca. Oğlak Yayınları, 2002. ISBN 9753293798. (turkiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Cinci Hoca - vuoden 1953 elokuva, historiallinen periodidraama esittää kuvitteellisen tulkinnan Cinci Hocasta osmanihovissa. (turkiksi)