Christian Scriver
Christian Scriver (2. tammikuuta 1629 Rendsburg – 5. huhtikuuta 1693 Quedlinburg) oli saksalainen luterilainen pappi ja luterilaisen puhdasoppisuuden ajan merkittävimpiä hartauskirjailijoita. Hänen tunnetuin teoksensa on viisiosainen postilla Sielun aarre. Scriver opiskeli teologiaa Rostockin yliopistossa, professoreinaan Joachim Lütkemann, Johann Quistorp ja Andreas Tscherning. Hän toimi arkkidiakonina Stendalissa vuosina 1653–1667 ja kirkkoherrana Magdeburgissa vuosina 1667–1690. Elämänsä viimeiset vuodet Scriver vietti Saksin herttuattaren ja Quedlinburgin luterilaisen abbedissan Anna Dorothean hovisaarnaajana ja rippi-isänä Quedlinburgissa. Tanskan prinsessa, tuleva Ruotsin kuningatar ja Kaarle XI:n puoliso Ulriika Eleonoora pyysi 1697 Scriveriä hovisaarnaajakseen ja rippi-isäkseen Tukholmaan, mistä Scriver kuitenkin kieltäytyi.
Postilla Sielun aarre muokkaa
Scriverin pääteos, viisiosainen postilla Seelen-Schatz ilmestyi 1675–1696. Postillan saarnat ovat hyvin pitkiä. Niissä on runsaasti raamatunlauseita, etenkin Vanhasta testamentista, apokryfikirjat mukaan luettuina. Kirjoittajan ote on kokemusperäinen ja hän kertoo myös omaa perhettään kohdanneista koettelemuksista. Scriver käyttää saarnoissaan runsaasti kertomusaineistoa, kuten pyhimystarinoita, historiallisia tarinoita ja opetuskertomuksia. Saarnoissa esiintyy henkilöhahmoja ruhtinaista tavallisiin kirjoittajan aikalaisiin.[1]
Scriverin postillan ilmestyminen osuu samaan ajankohtaan pietismin synnyn kanssa. Scriver päiväsi postillansa esipuheen kuukautta myöhemmin kuin Philipp Jakob Spener pietismin alkuna pidetyn Pia desideria -esipuheensa Johann Arndtin postillaan. Scriver ja Spener olivat läpi elämänsä kirjeenvaihdossa keskenään.[2]
Scriverin teokset ovat myöhemmin vaikuttaneet muun muassa württembergiläisen pietismin piirissä sekä 1800-luvun saksalaisissa ja pohjoismaisissa herätysliikkeissä. Scriveriä on käännetty ja julkaistu Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Alankomaissa, Englannissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Ruotsiksi Scriveriä käännettiin ensimmäisen kerran Turussa, jossa Turun linnan pastori Gabriel Salonius käänsi Johannes Gezelius nuoremman toimeksiannosta muutamia saarnoja. Kirja painettiin Getzeliuksen esipuheella varustettuna hänen kirjapainossaan. Kirjan nimi on Ymnig Tröste-Skatt Uti Armod och Fattigdom jämte samma berömlige Lärares Enkie-Tröst Af Tyska Språket Öfversatt I Thetta hårda Sorge-Åhr 1697.[3] Ensimmäinen koko postillan käsittävä ruotsinkielinen käännös, Siäle-skatt, ilmestyi vuosina 1723–1727. Sen käänsi Antonius Müchenberg ja kustansi Norrköpingin saksalaisen seurakunnan kirkkoherra Reinerus Broocman. Postilla levisi laajasti valtakunnan seurakuntiin, myös Suomeen, sillä tuomiokapituleille vuonna 1722 lähetetty kuninkaallinen kirje kehotti kaikkia valtakunnan seurakuntia lunastamaan yhden kappaleen Scriverin postillaa itselleen. Tuomiokapitulit lähettivät kehotuksen edelleen seurakuntiin, Turun tuomiokapituli vuonna 1724.[4]
Scriver Suomessa muokkaa
Ensimmäiset suomenkieliset tekstit Scriverin postillasta ilmestyivät varhaisemman herännäisyyden keskeisen pappishahmon Abraham Achreniuksen kirjassa Tarpellinen ja yxikertainen Itzekoettelemus (1768). Yksittäisiä saarnasuomennoksia ilmestyi 1800-luvulla muutamia. Scriverin teos Gottholdin johdolliset hartaushetket ilmestyi A. J. Weänäsen suomentamana vuonna 1862.
Suomeksi postilla ilmestyi vuosina Juho Saarisen kääntämänä nimellä Kristian Scriverin Sielun-Aarre kolmena niteenä vuosina 1889, 1890 ja 1891. Niiden yhteinen sivumäärä on noin 2 500. Lyhennettyjä versioita ovat toimittaneet R. Sarlin (1898) ja Jaakko Haavio (1941). Lisäksi on ilmestynyt joitakin yksittäisiä saarnoja Herättäjä-Yhdistyksen ja Kirjapajan kustantamina. Scriverin saarnoja on luettu lähinnä rukoilevaisuuden ja herännäisyyden piirissä.[1]
Lähteet muokkaa
- Talasniemi, Jussi: Sielun pelastus. Christian Scriverin teologia. STKS 98. Helsinki 1975 ISBN 951-9111-08-5
- Grönroos, Henrik: Kirkonkirjastot ja niiden tehtävät Ruotsi-Suomessa, s. 18. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran vuosikirja 33–34 (1943–1944). Helsinki: SKHS, 1946.
- Tiililä, Osmo: Rukoilevaisten kirjoja. SKS, 1961.
Viitteet muokkaa
Scriveriä suomeksi muokkaa
- Gottholdin johdolliset hartaushetket eli rakentavaisia vertauksia. Suom. A. J. Weänänen. Julk. Simeliuksen perilliset, Helsinki 1862.
- Kristian Scriverin Sielun-Aarre. Osat 1–3. Suom. Juho Saarinen. Jyväskylä: K. J. Gummerus 1889–1891.
- Sielun Aarre. Lyhyt ote Kristian Scriverin laajemmasta teoksesta. Suom. R. Sarlin. Suomennettu ruotsiksi 1867 ilmestyneestä lyhennyksestä. Turku 1898.
- Sielunaarre (lyhennelmä) WSOY 1941. 154 s.
- Syntien anteeksisaaminen. Sielun Aarteen II osan 8. saarna. Uudelleen suomentanut Paavo Malmivaara. Herättäjä-Yhdistys 1960.
- Hartaille sieluille. toim. Jussi Talasniemi. Herättäjä-Yhdistys 1967.
- Pieni kirja masentuneelle. Suomeksi kääntänyt, toimittanut ja johdannolla varustanut Timo Veijola. Helsinki: Kirjapaja 2001.