Chinua Achebe
Albert Chinualumogu Achebe (16. marraskuuta 1930 Ogidi, Nigeria – 21. maaliskuuta 2013 Boston, Yhdysvallat[1]) oli nigerialainen kirjailija ja professori, jota pidetään modernin afrikkalaisen kirjallisuuden isänä. Hänen ensimmäisestä teoksestaan Kaikki hajoaa on tullut maailmankirjallisuuden klassikko. Achebe kirjoitti urallaan vain viisi romaania, mutta hänen tuotantoon kuuluu myös runoja ja novelleja. Lisäksi hän toimi kirjallisuuden ja Afrikan tutkimuksen professorina ja luennoitsijana useassa yliopistossa Yhdysvalloissa ja Nigeriassa.
| Chinua Achebe | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. marraskuuta 1930 Ogidi, Nigeria |
| Kuollut | 21. maaliskuuta 2013 (82 vuotta) Boston, Yhdysvallat |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Kaikki hajoaa, 1958 |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Nuoruus ja opiskelu muokkaa
Albert Chinualumogu Achebe syntyi Ogidin kaupungissa Nigeriassa vuonna 1930.[2] Hänen vanhempansa olivat uskovaisia protestantteja ja isä lähetyskoulun opettaja.[3]
Achebe aloitti 14-vuotiaana Umuahian kaupungissa siirtomaahallinnon ylläpitämän arvostetun collegen, missä hän tutustui muun muassa kirjailija Christopher Okigboon. Achebe sai 1948 stipendin Ibadanin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Hän kuitenkin kiinnostui enemmän kirjoittamisesta ja vaihtoi seuraavana vuonna aineensa englanninkieliseen kirjallisuuteen, uskontotieteeseen ja historiaan.[4]
Ura muokkaa
Ensiteos Kaikki hajoaa muokkaa
Acheben kirjallisen uran käännekohta oli yliopisto-opetukseen kuulunut Joyce Caryn vuoden 1939 romaani Mister Johnson, joka sijoittui Nigeriaan.[2] Vaikka englantilaiset kriitikot ylistivätkin teosta, Achebe itse piti sen kuvaa Nigeriasta ja nigerialaisista hyvin pinnallisena.[4] Achebesta tuli yksi 1950-luvun länsiafrikkalaisista, jotka pyrkivät vapauttamaan maanosan länsimaisesta kirjallisuusperinteestä. Nigerialaisen Amos Tutuolan vuoden 1952 romaani Palmuviinijuoppo ja hänen kuollut palmuviininlaskijansa kuolleiden kylässä käynnisti mullistuksen kirjallisuudessa.[2]
Achebe valmistui yliopistosta 1953 ja muutti sen jälkeen Lontooseen, missä kirjoitti tarinoita BBC:lle. Lontoossa Achebe aloitti myös ensimmäisen romaaninsa, Kaikki hajoaa kirjoittamisen. Se julkaistiin vuonna 1958, ja siitä tuli maailmankirjallisuuden klassikko. Sitä on myyty yli 10 miljoonaa kappaletta, ja se on käännetty 45 kielelle.[2]
1960-luku: lisää romaaneja ja Biafran tasavallan tukemista muokkaa
Achebe oli suunnittelut alkujaan yhtä pitkää romaania mutta jakoi sen kuitenkin kahteen osaan. Kaikki hajoaa oli ensimmäinen osa ja vuonna 1960 ilmestynyt No Longer at Ease toinen.[4]
Achebe toimi 1961–1966 Nigerian Broadcasting Servicessä.[1] Hän toimitti ja tuotti keskusteluohjelmia ja lyhytelokuvia. Hänen tutkiessaan ohjelmaa varten nigerialaisten reaktioita varhaiseen siirtomaa-aikaan hän löysi tarinan ibopapista, joka kieltäytyi yhteistyöstä englantilaisten kanssa. Achebe kiinnostui tarinasta ja teki papista kolmannen romaaninsa, Arrow of Godin (1964) päähenkilön.[4]
Vuonna 1966 ilmestynyt Kansan mies käsittelee poliitikkojen korruptiota ja vastuuttomuutta ja päättyy sotilasvallankumoukseen.[4] Achebe ajautui romaanin takia sotilashallituksen epäsuosioon, sillä sen juoni sopi liian hyvin yhteen aiemmin samana vuonna tapahtuneen sotilasvallankaappauksen kanssa. Achebe pakeni tämän jälkeen perheensä kanssa Britanniaan.[2]
Vuoden 1967 lopulla muslimijoukot tappoivat noin 30 000 pohjoisen iboa, ja seuraavana vuonna ibot julistivat Nigerian kaakkoisosiin itsenäisen Biafran tasavallan, mitä seurasi Biafran sota.[2] Achebe kiersi maailmalla ja haki tukijoita Biafran itsenäisyydelle.[4]
Professorina ja tutkijana muokkaa
Achebe palasi sodan jälkeen Nigeriaan, ja hänestä tuli Nigerian yliopiston vanhempi tutkija. Hän julkaisi sotakokemuksistaan runokokoelman Beware Soul Brother (1971) ja novellikokoelman Girls at War and Other Stories (1972). Hän kuului tutkijaryhmään, joka perusti 1971 afrikkalaiseen kirjallisuuteen keskittyneen julkaisun Okike.[4]
Achebesta tuli 1972 Massachusetts Amherstin yliopiston vieraileva luennoitsija. Hän opetti afrikkalaista kirjallisuutta ja toimitti edelleen Okikea. Hän palasi Nigeriaan 1976 saatuaan paikan Nigerian yliopiston kirjallisuuden professorina. Opetustehtävien lisäksi hänestä tuli Nigerian kirjailijoiden liiton puheenjohtaja ja hän toimitti igbojen elämää ja kulttuuria käsittelevää Uwa ndi Igbo -lehteä. Achebe osallistui myös politiikkaan, ja hänet valittiin People’s Redemption Partyn varapuoluejohtajaksi. Hän kirjoitti 1983 poliittisen pamfletin, The Trouble With Nigeria.[4]
Viides romaani ja viimeiset vuodet yliopistomaailmassa muokkaa
Acheben viides romaani Anthills of the Savannah ilmestyi 1988, yli 20 vuotta Kansan miehen jälkeen. Hän itse sanoi ”kuivan kauden” johtuneen Biafran sodan jälkeen tulleesta traumasta.[2]
Achebe halvaantui 1990 Lagosin lähellä sattuneessa auto-onnettomuudessa. New Yorkin Bard College tarjosi hänelle tämän jälkeen tarvittavia toimitiloja ja mahdollisuutta opettaa. Vaikka Achebe joutui käyttämään pyörätuolia, hän luennoi edelleen ympäri Yhdysvaltoja ja epäsäännöllisesti myös muualla maailmassa. Hänen Harvardin yliopistossa vuonna 1998 pitämänsä puheet julkaistiin nimikkeellä Home and Exile. Acheben luentoja ja omaelämäkerrallisia esseitä julkaistiin myös 2009 teoksessa The Education of a British-Protected Child.[4]
Achebe muutti 2009 Providenceen saatuaan Brownin yliopistosta paikan Afrikan, afrikkalaisuuden ja afrikkalaisten diasporan tutkimuksen professorina. Achebe julkaisi 2012 teoksen There Was a Country: A Personal History of Biafra, jossa hän esitteli käsityksiään, jotka olivat innoittaneet häntä nuoruuden kansallismielisyyteen.[4]
Achebe kuoli Bostonissa vuonna 2013 lyhyen sairauden jälkeen.[2]
Tyyli ja merkitys muokkaa
Acheben tuotantoa leimaa yhteiskunnallisuus, ja tarkastelun kohteena ovat usein ristiriidat, joita syntyi siirtomaayhteiskunnan muuttuessa itsenäiseksi valtioksi. Häntä on pidetty modernin afrikkalaisen kirjallisuuden isänä[5].
Palkinnot ja tunnustukset muokkaa
Teokset muokkaa
Suomennetut teokset muokkaa
- Kaikki hajoaa. (Things Fall Apart, 1958). Suomentanut Heikki Salojärvi. Helsinki: Basam Books, 2014. ISBN 978-952-260-210-7.
- Kansan mies. (A Man of the People, 1966). Suomentanut Eila Pennanen. Helsinki: WSOY, 1969.
- Chinua Achebe sadunkertojana, toim. ja afrikkalaiset sadut suom. Raisa Simola, Joensuun yliopisto, 2002
- Muut
- Kaikki särkyy pirstaleiksi, teoksessa Afrikka kertoo, suom. Tuomas Anhava, Tammi 1962 Sarja: Forum-kirjasto 3
- "Chi" ibojen käsityksessä maailmankaikkeuden rakenteesta, teoksessa: Afrikkalaisen filosofian antologia, toim. ja suom. Raisa Simola ja Ensio Puoskari. Helsinki: Gaudeamus 2001 ISBN 951-662-817-6
Englanninkieliset teokset muokkaa
- Things Fall Apart, 1958, suom. Kaikki hajoaa, 2014
- No Longer at Ease, 1960
- Arrow of God, 1964
- Chike and the River, 1966
- A Man of the People, 1966, suom. Kansan mies, 1969
- Anthills of the Savannah, 1988
- Home and Exile, esseekokoelma (Joseph Conradin romaanin Pimeyden sydän kriittistä tarkastelua)
Lähteet muokkaa
- Helsingin Sanomat 14.6.2007 s. C3.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Chinua Achebe Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.12.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Kandell, Jonathan: Chinua Achebe, African Literary Titan, Dies at 82 ([vanhentunut linkki]) The New York Times. 22.3.2013. Arkistoitu . Viitattu 24.12.2015. (englanniksi)
- ↑ Petri Liukkonen: Chinua Achebe (1930-2013) – in full Albert Chinualumogu Achebe Authors' Calendar. Viitattu 28.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Innes, Lyn: Chinua Achebe, African Literary Titan, Dies at 82 The Guardian. 22.3.2013. Viitattu 24.12.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Man Booker -kirjallisuuspalkinto nigerialaiskirjailijalle. Yle uutiset 13.6.2007.
Kirjallisuutta muokkaa
- Sevänen, Erkki & Simola, Raisa (toim.): Kirjallisuus yhteiskunnassa, yhteiskunta kirjallisuudessa. Tutkimuksia kirjallisuuden sosiologiasta ja sosiaalihistoriasta. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988. ISBN 951-696-754-X.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chinua Achebe Wikimedia Commonsissa
- Chinua Acheben muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive).