Cavalleria rusticana

Cavalleria rusticana on yksinäytöksinen Pietro Mascagnin säveltämä ooppera, jonka libreton ovat kirjoittaneet Giovanni Targioni-Tozzetti ja Guido Menasci Giovanni Vergan novellin perusteella.[1] Oopperan ensiesitys oli 1890 Teatro Costanzissa Roomassa. Sitä esitetään usein kaksoisnäytäntönä Ruggero Leoncavallon säveltämän Pajatson (ital. Pagliacci) kanssa. Oopperan instrumentaalinen intermezzo on suosittu orkesterikappale[2].

Cavalleria rusticana
Alkuperäinen nimi Cavalleria rusticana
Määritelmä Melodramma in una atto
Säveltäjä Pietro Mascagni
Libretto Giovanni Targioni-Tozzetti ja Guido Menasci
Pohjautuu Giovanni Vergan novelliin
Kantaesitys 1890
Teatro Costanzi, Rooma
Aikajana Mascagnin oopperoista

Hahmot muokkaa

  • Santuzza – nuori maalaistyttö (sopraano).
  • Turiddu – nuori maanviljelijä (tenori).
  • Lucia – Turiddun äiti (altto).
  • Alfio – ajuri (baritoni).
  • Lola – Alfion vaimo (mezzosopraano).

Tapahtumapaikka ja -aika muokkaa

Pääsiäinen, Sisilia

I Näytös muokkaa

Turiddu on kihlautunut kauniin Lolan kanssa ennen sotaväkeen menoaan. Sieltä palattuaan Turiddulle selviää, että Lola on mennyt naimisiin Alfion kanssa. Turiddu löytää uuden rakkauden ja suunnittelee menevänsä naimisiin Santuzzan kanssa. Mustasukkainen Lola viettelee Turiddun uudelleen.

Santuzza etsii Turiddua, joka Lucian mukaan on lähtenyt naapurikylään. Santuzza ei usko Luciaa ja paikalle tuleva Alfio kertookin nähneensä Turiddun talonsa lähellä. Muiden poistuttua Santuzza kertoo Lucialle pelkäävänsä, että Turiddu haluaa edelleen Lolaa ja hylkää hänet. Turiddu kiistettyä Santuzzan syytökset, paikalle saapuu Lola rakkauslaulua hyräillen ja Turiddua viettelevästi katsellen. Turiddu ja Lola menevät kirkkoon.

Santuzzan rakkaus kääntyy vihaksi ja hän paljastaa aavistuksensa Turiddun ja Lolan salaisesta suhteesta Alfiolle, joka päättää kostaa Turiddulle.

Kirkonmenojen jälkeen Turiddu kutsuu muita juomaan viiniä. Turiddu ojentaa viiniä myös Alfiolle, joka kieltäytyy juomasta. Miehet syleilevät toisiaan ja Alfio puree kaksintaistelun merkiksi Turiddua oikeaan korvaan. Turiddu pyytää äitiään pitämään hyvää huolta Santuzzasta, jos hän ei palaisi elävänä. Turiddu ja Alfio lähtevät metsään ja jonkin ajan kuluttua kaikki kuulevat naisen huutavan: ”Turiddu on tapettu!”

Populaarikulttuurissa muokkaa

  • Kummisetä III -elokuvan loppujakson aikana seurataan Cavalleria rusticanaa sisilialaisessa oopperatalossa.

Lähteet muokkaa

  1. Italian kieli. Valvoja, 01.01.1909, nro 3, s. 112. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.07.2018.
  2. Pietro Mascagni: Cavalleria Rusticana Julkaisu = classicfm.com. Viitattu 17.2.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cavalleria rusticana.