Caton kirjeet

Caton kirjeet olivat brittiläisten John Trenchardin ja Thomas Gordonin vuosina 1720–1723 salanimellä Cato julkaisemia esseitä, jotka tekivät filosofi John Locken liberaalia poliittista filosofiaa tunnetuksi.

Cato nuorempi (95–46 eaa.) tunnettiin äärimmäisen lahjomattomana ja vaatimattoma stoalaisena valtiomiehenä, joka puolusti viimeiseen asti tasavaltalaisuutta ja surmasi itsensä vallankaappaaja Julius Caesarin kukistettua tasavaltalaiset taistelussa.

"Caton" 144 kirjettä, jotka julkaistiin London Journal- ja British Journal-lehdissä, on pidetty britannialaisen tasavaltalaisuusperinteen käynnistäjinä. Kirjeissä tuomittiin tyrannia ja vaadittiin mielipiteenvapautta ja sananvapautta Locken hengessä.

Kirjeiden ja perinteen vaikutus oli erittäin merkittävä Amerikan vallankumoukselle (1775–1783), ja arviolta joka toisessa yksityisessä kirjastossa Englannin amerikkalaisissa siirtokunnissa oli sidottu laitos kirjeistä ("Essays on Liberty, Civil and Religious").

Vaikutusvaltainen markkinaliberaali ajatushautomo Cato-instituutti Washingtonissa on nimetty kirjeiden mukaan.