Carl Lindhagen
Carl Albert Lindhagen (17. joulukuuta 1860 Tukholma - 11. maaliskuuta 1946 Tukholma) oli ruotsalainen juristi ja poliitikko, joka toimi valtiopäivien toisen kamarin jäsenenä 1897–1917 ja ensimmäisen kamarin jäsenenä 1919–1940 sekä Tukholman pormestarina 1903–1930.[1]
Elämä muokkaa
Lindhagen suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Uppsalan yliopistossa 1883, jonka jälkeen hän työskenteli lakimiehenä. Hän oli muun muassa toimeenpanemassa Alfred Nobelin testamenttia ja toimi Nobelkomitean sihteerinä. Vuonna 1903 Lindhagen valittiin Tukholman pormestariksi.[1]
Lindhagen aloitti poliittisen uransa liberaalissa Folkpartiet-puolueessa, jonka edustajana hänet valittiin valtiopäivien toiseen kamariin vuonna 1897. Folkpartietin hajottua vuonna 1900 Lindhagen siirtyi liberaalin kokoomuspuolueen riveihin ja edelleen 1909 sosialidemokraatteihin. Hän kuului sosialidemokraattien vasemmistosiipeen ja oli 1917 perustamassa sosialidemokraattista vasemmistopuoluetta. Vuonna 1921 Lindhagen vastusti puolueen nimen muuttamista kommunistiseksi puolueeksi ja palasi lopulta sosialidemokraatteihin 1923.[1]
Lindhagen tunnettiin ihmisoikeusaktivistina, joka ajoi muun muassa naisten tasa-arvoa sekä saamelaisten oikeuksia.[1] Vuosina 1918-1923 hän toimi Suomen sisällissodan punapakolaisten avustamiseksi perustetun Vasemmistoryhmien Suomen komitean puheenjohtajana.[2]
Perhe muokkaa
Carl Lindhagenin isä oli poliitikko ja juristi Albert Lindhagen. Hänen sisarensa oli poliitikko Anna Lindhagen.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Schiller, Bengt: Carl A Lindhagen Svenskt biografiskt lexikon. Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 26.1.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Nordisk familjebok : Uggleupplagan. 37. Supplement. L – Riksdag, s. 211–212. Stockholm: Nordisk familjebok, 1925. Projekt Runeberg. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carl Lindhagen Wikimedia Commonsissa
