Carl Hahl
Carl Hahl (25. syyskuuta 1872 Turku[1] – 4. heinäkuuta 1956 Helsinki[2]) oli suomalainen lääkäri, joka sai professorin arvonimen.
Carl Hahlin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Berndt Gustaf Hahl ja Alexandra Kumlin ja puoliso vuodesta 1903 Karin Maria Emilia Åkerman, senaattori ja kenraalimajuri Henrik Willehad Åkermanin tytär. Hahl tuli ylioppilaaksi 1892 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1900, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1903 tutkimuksella Klinisk studie öfver artificiell förtidsbörd vid trångt bäcken.[3][4] Hahl toimi lääkärinä Helsingissä vuodesta 1900, yleisen synnytyslaitoksen assistenttilääkäri hän oli 1900–1904 ja Helsingin yliopiston lapsenpäästötaidon dosentti 1906–1928.[1][2] Hahl oli Kätilöopiston ylilääkäri 1907–1941.[2] Tidskrift för barnmorskor i Finland -lehden toimittaja hän oli 1914–1919 ja Kätilölehden 1915–1919. Hän julkaisi muun muassa teokset Koneellisen lapsenpäästötaidon oppikirja kätilöille (1918) ja Lapsenpäästötaidon oppikirja kätilöille (1922, 1931). Professorin arvonimi myönnettiin Hahlille vuonna 1921.[3]
Toimitusjohtaja, päätoimittaja Nils-Gustav Hahl oli Carl Hahlin poika.[4] Tytär Marita Lybeck oli puolestaan keramiikka- ja tekstiilitaiteilija.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 125. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 6.10.2018)
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 167. (Viitattu 6.10.2018)
- ↑ a b Kuka kukin oli (Viitattu .10.2018)
- ↑ Iris Helkama: Lisälehti muotoilun historiaan. Keraamikko Marita Lybeckin elämäntyö havahduttaa. Helsingin Sanomat, 15.9.1996, s. 7.