Camillo Boito
Camillo Boito (30. lokakuuta 1836 Rooma, Italia – 28. kesäkuuta 1914 Milano, Italia[1]) oli italialainen arkkitehti ja kirjailija. Hän opiskeli rakennustaidetta ja kirjallisuutta Venetsiassa ja Padovassa, matkusteli Toscanassa (1856) ja toimi 1860–1908 arkkitehtuurin professorina Milanon teknillisessä opistossa sekä Museo Poldi Pezzolin johtajana. Hän toimi Milanossa ja Padovassa käytännöllisenä arkkitehtina Museo civicossa Padovassa 1881 ja uudisti Donatellon alttarin Santossa.[2] Boito julkaisi merkittäviä kirjoituksia ja tutkielmia etenkin keskiaikaisesta ja uudemmasta arkkitehtuurista sekä novelleja.[2]
.jpg)
Teokset[2] muokkaa
- Storielle varie, novellikokoelma (1876–1883)
- Scultura et pittura d’oggi (1877)
- Lionardo e Michelangelo (1878)
- L’architettura del medio evo in Italia (1880)
- Ornamenti di tutti gli stili, classificati in ordine storico (1880)
- I principii di disegno e gli stili del'ornamento (1882–1887)
- II duomo di Milano(1893)
- Questioni pratiche dei belle arti (1893)
Lähteet muokkaa
- ↑ Boito, Camillo, Bibliotheque nationale de France, viitattu 11.2.2023 (ranskaksi)
- ↑ a b c "Boito, Camillo". Tietosanakirja osa 11, palsta 159. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Camillo Boito Wikimedia Commonsissa
