CE-merkintä
CE-merkintä (ransk. Conformité Européenne) tuotteessa osoittaa, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU:n direktiivien vaatimukset, ja että tuote on läpikäynyt mahdollisesti vaaditut tarkistukset. CE-merkintä on tarkoitettu helpottamaan tavaroiden vapaata liikkumista Euroopan sisämarkkinoilla. Euroopan talousalueella merkintä on pakollinen tietyissä tuoteryhmissä, kuten henkilösuojaimissa, leluissa, koneissa ja sähkölaitteissa. CE-merkintä tuli ensimmäiseksi EU-maissa käyttöön leluissa vuoden 1990 alusta.
.svg)
CE-merkintä ei ole laatumerkki. Se voidaan yleensä kiinnittää tuotteeseen ilman puolueettoman osapuolen suorittamaa testausta, vaikkakin merkinnän saa kiinnittää vain niiden tuoteryhmien tuotteisiin, joissa sitä edellytetään.[1]
CE-merkintä sähkölaitteissa muokkaa
Direktiiviä 2006/95/EY sovelletaan kaikkiin sähkölaitteisiin, jotka on suunniteltu käytettäviksi vaihtovirralla nimellisjännitealueella 50–1000 V (AC) ja tasavirralla nimellisjännite-alueella 75–1500 V (DC) lukuun ottamatta tiettyjä direktiivissä lueteltuja laitteita tai ilmiöitä mm[2].
- Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät sähkölaitteet
- Sähkömittarit
- Kotitalouskäyttöön tarkoitetut pistotulpat ja -rasiat
Pienjännitedirektiivin 2006/95/EY tarkoituksena on taata, että Euroopan unionin markkinoilla olevat sähkölaitteet eivät oikein käytettyinä, asennettuina ja huollettuina vaaranna henkilöiden, kotieläinten tai omaisuuden turvallisuutta. Direktiivissä esitetään olennaiset turvallisuustavoitteet, joiden mukaisia sähkölaitteiden on oltava, jotta ne voidaan saattaa EU:n markkinoille. Direktiivin olettamuksena on, että standardinmukainen tuote täyttää direktiivin olennaiset turvallisuusvaatimukset. Standardien käyttäminen ei kuitenkaan ole pakollista, vaan direktiivin turvallisuusvaatimusten täyttyminen on mahdollista todistaa myös esimerkiksi erilaisia osoittamismenettelyitä ja riskinarviointeja käyttäen.
Pienjännitedirektiivi on saatettu osaksi Suomen lainsääsäädäntöä seuraavien säädösten kautta: sähköturvallisuuslaki (410/1996), sähköturvallisuusasetus (498/1996), KTM:n päätös sähkölaitteiden turvallisuudesta (1694/1993).[1] Tukesin mukaan kertaluontoisesti myytävissä itse valmistetuissa yksittäisissä sähkölaitteissa ei ole pakko olla CE-merkintää, mutta silloinkin myyjä on vastuussa laitteen turvallisuudesta.[3]
CE-merkintä muissa laitteissa muokkaa
Eräissä tuoteryhmissä CE-merkinnän kiinnittäminen edellyttää laitteen vaatimustenmukaisuuden arviointia kolmannella osapuolella, testauslaboratoriossa. Näissä tapauksissa tuotteen mallikappaleen rakenne ja toimivuus on tyyppitarkastettu ja CE-merkintä osoittaa, että arvioitu mallikappale on täyttänyt turvallisuusvaatimukset.
Tällaisia kuluttajakäyttöön tarkoitettuja laitteita ovat kaasulla toimivat kotitalouslaitteet, eräät koneet (mm. autonnostimet, moottorisahat) ja henkilönsuojaimet (mm. ratsastus-, pyöräily- ja laskettelukypärät, hengityksensuojaimet).[1]
CE-merkintä Suomessa muokkaa
Suomessa merkintä tuli pakolliseksi leluissa ja eräissä muissa tuotteissa ETA-sopimuksen perusteella vuoden 1994 alusta. Sähkölaitteissa ja koneissa merkintä on ollut pakollinen vuoden 1995 alusta lähtien. Rakennustuotteissa merkintä on myös yleistymässä. Rakennustuotteisiin CE-merkintä tulee eri aikataululla eri tuotteisiin. EU:n olennaisiin vaatimuksiin keskittyvien säädösten jatkeeksi on laadittu yksityiskohtaisia eurooppalaisia standardeja. Suomessa nämä standardit vahvistetaan kansallisiksi SFS-EN-standardeiksi.[1]
China Export -merkintä kiinalaisissa vientituotteissa muokkaa
Euroopan komissiolle marraskuussa 2007 esitetyssä kirjallisessa kysymyksessä tiedusteltiin komission suhtautumista eurooppalaista CE-merkintää ulkonäöltään pitkälti muistuttavaan CE-merkintään, jota kyselijän mukaan esiintyy Kiinassa valmistetuissa tuotteissa, joissa se tarkoittaa China Exportia ("Kiinan vienti").[4] Komission vastauksen mukaan sen tiedossa ei ole mitään varsinaista China export -merkintää, vaan kyse on merkinnästä, jolla jäljitellään nimenomaan EU-lainsäädännössä tarkoitettua CE-merkintää, vaikka tuote ei välttämättä täyttäisikään direktiivien vaatimuksia. Kysyjän huoleen CE-merkinnän väärinkäytöstä komissio vastasi kertomalla käyvänsä jatkuvasti neuvotteluita Kiinan vientiedustajien kanssa eurooppalaisen sääntelyn noudattamisesta ja ehdottavansa kansalliselle valvonnalle asetettavaa minimitasoa sekä CE-merkinnän rekisteröintiä yhteisölliseksi tavaramerkiksi, mikä antaisi väärinkäytöstapauksissa mahdollisuuden hakea ratkaisua oikeusteitse.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Kulutustavarat/CE-merkki/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2006:374:0010:0019:fi:PDF
- ↑ Linja-Aho, Vesa: Mitä saa tehdä itse? Sähköturvallisuus: lainsäädännön perusteet. Skrolli, 4/2022. Skrolli ry.
- ↑ http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+WQ+P-2007-5938+0+DOC+XML+V0//FI
- ↑ http://www.europarl.europa.eu/sides/getAllAnswers.do?reference=P-2007-5938&language=EN
Aiheesta muualla muokkaa
- SFS: CE-merkintä (Arkistoitu – Internet Archive)
- TUKES: CE-merkintä
- Työterveyslaitos: Henkilönsuojaimet ja CE-merkintä