Burgess Meredith
Oliver Burgess Meredith (16. marraskuuta 1907 Cleveland, Ohio – 9. syyskuuta 1997 Malibu, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, jonka suuri yleisö tuntee muun muassa Pingviininä 1960-luvun televisiosarjasta Batman ja Mickey Goldmillinä Rocky-elokuvasarjasta.[1]
Ura muokkaa
Meredith teki Broadway-debyyttinsä vuonna 1930 Eva La Galliennen produktiossa näytelmästä Romeo ja Julia. Hän esitti näytelmässä Pietaria. Elokuvadebyyttinsä Meredith teki vuonna 1936 Alfred Santellin ohjaamassa, Maxwell Andersonin näytelmään perustuvassa elokuvassa New Yorkin nukkuessa (Winterset). Hänellä oli päähenkilön Mio Romagnan rooli. Hän oli esittänyt Romagnaa myös näytelmän ensiesityksessä Broadwayllä vuonna 1935. Meredith teki pitkän teatteriuran ja oli paitsi teatterinäyttelijä, myös -ohjaaja. Hänet ja James Thurber palkittiin vuonna 1960 erikois-Tonyllä Broadwayllä esitetystä revyystä A Thurber Carnival, jonka Meredith ohjasi ja Thurber kirjoitti. Hän oli ehdokkaana parhaan ohjauksen Tonyn saajaksi ohjattuaan vuonna 1974 James Joycen Odysseuksen yhteen jaksoon perustuvan näytelmän Ulysses in Nighttown.
Meredith teki myös pitkän elokuva- ja televisionäyttelijän uran. 1930-luvun puolivälin ja 1940-luvun lopun välillä hän näytteli yli kahdessakymmenessä elokuvassa. Hän esitti muun muassa George Miltonin roolia vuoden 1939 elokuvaversiossa romaanista Hiiriä ja ihmisiä (Of Mice and Men), Hank Tayloria vuoden 1940 musikaalikomediassa Tanssin tapaan (Second Chorus), jonka muissa keskeisissä rooleissa olivat Fred Astaire ja Paulette Goddard (myöhemmin Meredithin toinen vaimo) ja sotakirjeenvaihtaja Ernie Pylea elokuvassa The Story of G.I. Joe vuonna 1945.
1950-luvulla Meredithin elokuvaesiintymiset harvenivat hänen jouduttua vuosikymmenen lopulla Hollywoodin mustalle listalle[1]. Hän esiintyi tuolloin kuitenkin vierailevissa rooleissa monissa televisiosarjoissa.
1960-luvulta eteenpäin, mustan listan tultua lakkautetuksi, Meredith näytteli huomattavan useissa teatteri- ja televisioelokuvissa. Hän esiintyi urallaan yhteensä yli sadassa elokuvassa. Hän oli vuosina 1976 ja 1977 ehdolla sivuosa-Oscarin saajaksi elokuvista Heinäsirkat (The Day of the Locust) ja Rocky. Ensiksi mainitussa hän esitti Harry Greeneriä ja jälkimmäisessä nimihahmon valmentajaa Mickeyä. Hän uusi Mickey Goldmillin roolin myös kolmessa muussa Rocky-sarjan elokuvassa. Meredith oli Heinäsirkoista ehdolla Oscarin lisäksi myös BAFTAn ja Golden Globen saajaksi.
Jo mainittujen ohella Meredithin kuuluisimpia rooleja on Pingviinin osa Batman-televisiosarjassa,[1] jota esitettiin vuosina 1966–1968, ja vuoden 1966 sarjaan pohjautuvassa elokuvassa. Meredith oli roolissaan suosittu ja hän esiintyi sarjassa useammin kuin muut sarjan konnahahmojen esittäjät. Meredithin viimeisiin elokuvarooleihin kuuluu Jack Lemmonin esittämän John Gustafsonin isän rooli elokuvissa Äksyt vanhat herrat (Grumpy Old Men) ja Äksymmät vanhat herrat (Grumpier Old Men) vuosina 1993 ja 1995. Jälkimmäinen oli hänen viimeinen elokuvansa.
Meredith on saanut kunnianosoituksena pitkästä, seitsemän vuosikymmentä kestäneestä urastaan tähden Hollywood Walk of Famelle.
Yksityiselämä muokkaa
Meredith palveli Yhdysvaltain armeijassa toisessa maailmansodassa. Hän oli sotilasarvoltaan kapteeni.[1]
Meredith oli naimisissa neljä kertaa.[1] Viimeisen vaimonsa Kaja Sundstenin, jonka kanssa hän oli naimisissa vuodesta 1950, kanssa hänellä oli kaksi lasta.
Meredith kuoli vuonna 1997 Alzheimerin tautiin ja melanoomaan 89-vuotiaana. Hänellä oli myös kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Burgess Meredith Elonetissä.
- Burgess Meredith Internet Movie Databasessa. (englanniksi)