Brain Gym -aivojumppa

Brain Gym -aivojumppa on uskomushoito, jonka väitetään tehostavan aivojen toimintaa sekä kehon ja aivojen välistä yhteistyötä erilaisissa tehtävissä. Brain Gym on kehittäjänsä Paul Dennisonin ja hänen vaimonsa Gail Dennisonin omistama tavaramerkki sekä soveltavan kinesiologian piiriin kuuluvan oppimiskinesiologian (engl. educational kinesiology/Edu-K) tunnetuin menetelmä. Liikkeiden tekemisen lisäksi Brain Gym -aivojumpalle on ominaista veden juominen.

Tausta

Brain Gym -aivojumppa on amerikkalaisen Paul Dennisonin 1970-luvulla kehittämä, 26 eri liikettä sisältävä menetelmä, jonka on väitetty synnyttävän uusia ja vahvistavan jo olemassa olevia hermoratayhteyksiä, jolloin yhteydet oikean ja vasemman aivopuoliskon sekä aivojen muidenkin osien välillä aktivoituisivat yhteistyössä ohjaamaan sujuvasti aivojen ja kehon välistä toimintaa missä tahansa tehtävässä tai tavoitteessa.

Oppimiskinesiologian mukaan aivojumppaliikkeet parantavat keskittymiskykyä, kehittävät itseluottamusta, rauhoittavat ylivilkkaita lapsia, auttavat oppimisvaikeuksissa ja lieventävät stressiä. Harjoitukset auttavat myös kommunikoinnissa, organisoinnissa ja tarkkaavaisuudessa. Niiden avulla esitetään voitavan tehostaa näkemistä ja kuulemista sekä parantaa lukemista, kirjoittamista, muistamista ja fyysisiä toimintoja.

Laajimman kuvauksen aivojumpasta antaa Carla Hannaford kirjoissaan Viisaat liikkeet ja Oppimisen palapeli. Vaikka näkemykset eivät vastaa tieteen käsitystä hermostosta, aivopuoliskoista, oppimisesta eikä oppimisvaikeuksista tai niiden hoidosta, aivojumpan arvellaan voivan tuoda suotuisia vaikutuksia opiskeluun, mikä perustuu taukoliikunnan vireystilaa kohottavaan vaikutukseen.

Hannaford lisää aivojumpan viitekehykseen yksilöllisen oppijaprofiilin, joka diagnosoidaan lihasvastustutkimuksella. Oppijaprofiili tehdään käden (esimerkiksi oikea- tai vasenkätisyys), jalan, silmän, korvan ja aivopuoliskon hallitsevuuden perusteella. Oppimisvaikeuksia aiheuttavina profiileina pidetään sellaisia, joissa kehon dominanssi ei ole ristikkäinen hallitsevan aivopuoliskon kanssa, koska yleensä vasen aivopuolisko ohjaa kehon oikeaa puolta ja päinvastoin. Oppimiskinesiologiassa oppimisvaikeuksia hoidetaan Brain Gym -aivojumpalla, jonka uskotaan luovan puuttuvia hermoratayhteyksiä kehon ja aivojen eri osien välille.

Paul Dennison on kertonut aivojumppaa harjoitettavan 80 maassa. Sense About Science -niminen pseudotieteen vastainen järjestö on käynnistänyt keväällä 2008 aivojumpanvastaisen kampanjan Isossa-Britanniassa, jossa menetelmää on arvioitu käytettävän tuhansissa kouluissa.

Aivojumpan tieteellinen arviointi

"Aivonappien" hierominen.

Neuropsykologian asiantuntijat arvioivat toukokuussa 2007 Helsingin Sanomien julkaisemassa lehtiartikkelissa aivojumppaa ja sen neurologiaa koskevia väitteitä. Asiantuntijoiden mukaan esitetyillä väitteillä ei ole tieteellistä perää, mutta aivojumppa saattaa silti toimia, koska taukojumpalla tiedetään olevan suotuisia vaikutuksia oppimiseen.

Sense About Science julkaisi keväällä 2008 asiakirjan, jossa tieteilijät arvioivat aivojumpassa esitettyjä väitteitä.

Aivojumpan mukaan	Asiantuntijoiden vastaus
Aivojumppaaminen antaa oppijalle pääsyn sellaisille aivojen alueille, joihin heillä ei ennen ole ollut pääsyä.	Ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä sille, että jokin aivojen alue ei olisi ennestään käytössä.
Silmien yläpuolella olevien positiivisten pisteiden kevyt koskettelu saa veren virtaamaan hypotalamuksesta aivojen etulohkoihin, jossa rationaalinen ajattelu tapahtuu.	Rationaalinen ajattelu ei tapahdu ainoastaan etulohkoissa eikä ole mitään näyttöä siitä, että kuvailtujen kohtien painelu vaikuttaisi aivoissa tapahtuvaan veren virtaamiseen.
Brain Gym -aivojumpan pidentävät liikkeet auttavat oppijaa kehittämään ja vahvistamaan niitä hermoratoja, jotka mahdollistavat yhteyksien luomisen aivojen etu- ja takaosan välillä: takaosassa sijaitsevan jo hankitun tiedon sekä aivojen etuosassa sijaitsevan kyvyn ilmaista ja työstää tietoa.	Ajatuksen mukaan tieto olisi varastoitunut aivojen takaosaan ja tiedonkäsittely tapahtuisi etuosassa. Aivot eivät toimi tällä tavalla vaan tietoa käsitellään koko aivojen alueella ja se on jakautunut eri osien välille.
Elefanttiliike aktivoi sisäkorvaa tasapainoa parantavalla tavalla sekä eheyttää aivoja kuuntelemaan molemmilla korvilla.	Kyseisestä liikkeestä voi olla hyötyä lapsille, joilla on spesifejä tasapaino-ongelmia. Molemmilla korvilla kuulemisen mekaniikalla ei kuitenkaan ole yhteyttä tasapainoon.
Aivonappien hierominen aktivoi aivoja lähettämään viestejä oikeasta aivopuoliskosta kehon vasempaan puoleen; aivot vastaanottavat enemmän happea; yhteinen päänvaltimo aktivoituu toimittamaan aivoille enemmän verta; liike lisää sähkömagneettista energiavirtaa.	Aktivointiväitteelle ei ole näyttöä. Ainoa tilanne, jolloin aivot voivat vastaanottaa enemmän happea on silloin, kun verenkierto lisääntyy, mutta verisuonten päältä hierominen voi päinvastoin vähentää aivojen hapensaantia. Näiden kohtien hierominen ei tuota sähkömagneettista energiaa.
Keskittäminen on kykyä ylittää kehon ylä- ja alaosan välinen keskilinja sekä vastaavasti aivojen ylä- ja alaosien toiminta keskiaivoissa (emootio) ja isoaivoissa (abstrakti ajattelu).	Ajatus kehon ja aivojen välisestä symmetriasta ei pidä paikkaansa. Tunne ei niin ikään sijaitse keskiaivoissa vaan sen työstäminen tapahtuu koko aivoissa, mukaan luettuna isoaivot.
Aivan kuten kodin virtapiirit voivat ylikuormittua, myös neurologiset ja fysiologiset signaalit voivat jumittua ja sammua, jolloin normaali kehon ja aivojen välinen viestintä tukkeutuu.	Ajatus kuulostaa järkevältä, mutta tällaista sattuu tosi asiassa vain esimerkiksi sydän- tai epilepsiakohtauksen kaltaisissa terveydentilan häiriöissä.
Keho käsittelee kaikkia muita nesteitä kuin vettä ruoan tavoin ja siksi ne eivät vastaa kehon vedentarpeeseen. Ruokavalmisteet eivät sisällä vettä.	Keho ei käsittele limonadia, kahvia tai olutta alkuunkaan samalla tavalla kuin ruokaa vaan kuten vettäkin. Ruokavalmisteissa on yleensä paljon vettä.
Vesi on erinomainen sähkönjohdin. Sen juominen aktivoi aivoja tehostaen tiedon varastointi- ja muistiinpalautuskykyä.	Vesi johtaa sähköä huonosti ja se voi ylipäätään johtaa sähköä vain, jos se sisältää liuennutta metalliainesta, kuten suolaa.
Sähkölaitteen, kuten näyttöpäätteen ääressä työskentely kuivaa kehon.	Sähkölaitteilla ei ole ihmisiä kuivaavaa ominaisuutta.
Brain Gym -aivojumppa parantaa koko aivoilla oppimista. Se tekee kaikenlaisesta oppimisesta helpompaa ja parantaa erityisesti koulumenestystä.	Ei ole näyttöä sille, että jonkin liikkeen tekeminen parantaisi oppimista. Brain Gym -aivojumpasta on julkaistu joitakin tutkimuksia, mutta mikään niistä ei havainnut sen parantavan koulumenestystä merkittävästi.

Katso myös

• Sensomotorinen kuntoutus