Boucicaut’n mestari

Nimellä Boucicaut’n mestari tunnetaan Pariisissa noin vuosina 1400–1450 vaikuttanut ranskalais-flaamilainen taiteilija. Tuottelias taiteilija oli kirjamaalauksen johtava mestari Pohjois-Euroopassa ja vaikutti moniin kansainvälisen gotiikan tyylillä maalanneisiin taiteilijoihin.[1][2][3]

Boucicaut’n mestari
Henkilötiedot
Kansalaisuus ranskalainen, flaamilainen
Taiteilija
Ala Maalaustaide, Kirjamaalaus
Marsalkka Boucicaut polvillaan Pyhän Katariinan edessä, Boucicaut’n mestarin miniatyyrimaalaus pergamentille, noin vuodelta 1400.

Boucicaut’n mestarin työpajaan kuului joukko lahjakkaita taiteilijoita, ja työpaja teki monia käsikirjoituksia Ranskan kuninkaan, aatelisten ja rikkaiden porvarien tilauksesta. Hän luultavasti teki teoksia myös vapailla markkinoilla myytäviksi.[2]

Boucicaut’n mestari, jonka todellista nimeä ei tiedetä, on nimetty merkittävimmän teoksensa, Ranskan marsalkka Boucicaut’n (Jean le Meingre II) tuntien kirjan mukaan. Kirja on tällä hetkellä Musée Jacquemart-Andrén kokoelmissa Pariisissa. Kirjan kuvissa yhdistyvät Italian uudistukset maalaustaiteessa ja ranskalainen hienostunut kuvitustyyli. Hän toimi siirtymävaiheessa gotiikan taiteen ja varhaisrenessanssin välillä.[1] Boucicaut’n mestaria pidetään merkittävänä taiteilijana 1400-luvun maalauksen kannalta, koska hän toimi tiennäyttäjänä uusissa tilan ja valon kuvauksen tavoissa, joita muun muassa Jean Fouquet ja Jan van Eyck sovelsivat.

Boucicaut’n mestari sovelsi kolmiulotteisempia tilankuvaustapoja ja ekspressiivisiä eleitä henkilöiden tunnetilojen välittämisessä.[1] Hänen maalauksissaan on paitsi naturalismia, myös hovin maun mukaista hienostuneisuutta ja eleganssia.[2] Uusien maalausaineiden löytymisen ansiosta värit ovat aiempaa kirkkaampia.

Boucicaut'n mestaria verrataan usein Bedfordin mestariin ja Rohanin mestariin.

Lähteet muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Gabriele Bartz: Der Boucicaut-Meister. Ein unbekanntes Stundenbuch. Antiquariat Tenschert, Rotthalmünster 1999
  • Albert Chatelet: Les heures du Maréchal de Boucicaut. Teoksessa Monuments et mémoires, Bd. 74 (1995), S. 45-76.
  • Inès Villela-Petit: Le bréviaire de Chateauroux. Somogy, Paris 2003, ISBN 2-85056-696-9.

Aiheesta muualla muokkaa