Boris ja Gleb

venäläiset ruhtinasveljet ja pyhimykset

Marttyyrit Boris ja Gleb (muinaiskirkkoslaaviksi Борисъ, Глѣбъ; ven. Борис и Глеб; ukr. Борис і Гліб, Borys i Hlib; valkoven. Барыс, Глеб, Barys, Hleb; ristimänimet Roman ja David; k. 24. heinäkuuta 1015 ja 5. syyskuuta 1015) olivat ensimmäiset kanonisoidut venäläiset ortodoksisen kirkon pyhimykset.

Pyhät Boris ja Gleb.

Tiedot Boriksesta ja Glebistä perustuvat Nestorin kronikkaan ja kahteen 1000-luvun pyhimyskertomukseen. Niiden mukaan heidän isänsä oli Kiovan suuriruhtinas Vladimir I (”pyhä apostolien vertainen Vladimir Kiovalainen”) ja äitinsä nimeltä tuntematon Volgan bolgaari. Nykyään oletetaan kuitenkin, että veljeksillä oli eri äidit. Boris hallitsi Rostovia ja oli oletettavasti isänsä suuriruhtinaan kruununperijä. Alaikäinen Gleb puolestaan hallitsi kauempana idässä sijaitsevaa Muromia.

Nestorin kronikan mukaan Vladimir I:n vallanperimyskamppailuissa Borisin ja Glebin surmautti heidän velipuolensa Svjatopolk I. Boris löydettiin puukotettuna teltastaan ja vietiin vielä elossa Kiovaan, mutta varjagit päästivät hänet peitseniskulla kärsimyksistään. Kun Gleb oli matkalla Kiovaan kuolevan isänsä luo, hänen kurkkunsa puolestaan katkaisi keittöveitsellä hänen oma kokkinsa.

Näiden murhien jälkeen Svjatopolkista tuli suuriruhtinas, kunnes hän puolestaan joutui velipuolensa Jaroslavin karkottamaksi; tästä teosta Jaroslav sai lisänimen Viisas.

Boriksen ja Glebin kanonisointi pantiin alulle luultavasti jo Jaroslavin aikana. Lopullisesti heidät julistettiin ensimmäisiksi itäslaavilaisiksi pyhimyksiksi ilmeisesti vuonna 1071, ja heidän luunsa siirrettiin pyhän Basileoksen kirkkoon Kiovan Vyšhorodissa. Ortodoksisessa pyhimyskalenterissa marttyyriveljesten muistopäivä on 24. heinäkuuta. Vuonna 1724 paavi Benedictus XIII tunnusti heidät myös roomalais-katolisen kirkon pyhimyksiksi; muistopäivä on 2. toukokuuta.

Molemmat pyhimyskertomukset sisältävät myös on lukuisia yksityiskohtia, joita kuitenkaan ei tule käsittää kirjaimellisesti. Myös skandinaavinen Eymundin saaga kertoo Boriksen murhasta, mutta sanoo syylliseksi Svjatopolkin sijaan Jaroslavin.

Aiheesta muualla muokkaa