Boris Petrovitš Šeremetev (ven. Бори́с Петро́вич Шереме́тев), (5. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1652 Moskova, Moskovan Venäjä28. helmikuuta (J: 17. helmikuuta) 1719 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän keisarikunnan armeijan sotamarsalkka, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan vuosina 1710–1711.

Boris Šeremetev, Ivan Argunovin maalaus

Šeremetev taisteli vuonna 1681 Krimin tataareja vastaan. Seuraavana vuonna hän nousi pajari-luokkaan, jonka jäsenet kuuluivat Venäjän ylimpään ruhtinaalliseen palvelusluokkaan. Hän osallistui 1686 Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan välisiin ikuisen rauhan neuvotteluihin. 1695–1696 hän oli mukana Azovin sotaretkillä, joiden tarkoitus oli vallata Asovanmerelle pääsyn estävä Azovin linnake. Toinen näistä sotaretkistä päättyi voitokkaasti.

Šeremetev voitti Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ruotsalaiset Kanepin ja Hummulin taisteluissa. Pohjan sodan ratkaisevassa Pultavan taistelussa kesällä 1709 Šeremetev johti Venäjän armeijan keskustaa. Vuonna 1710 hän valtasi Riian.

Pohjan sodan jatkona käydyssä Venäjän–Turkin sodassa 1710–1711 Šeremetev osallistui Pietari Suuren johtamaan Prutin taisteluun, jonka venäläiset hävisivät. Vuonna 1715 hän johti venäläisten sotaretkiä Pommeriin ja Mecklenburgiin.

Šeremetev kuoli Moskovassa vuonna 1719.

Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.