Borduria
Borduria on belgialaisen sarjakuvataiteilijan Hergén piirtämissä ja käsikirjoittamissa Tintti-sarjakuvissa esiintyvä kuvitteellinen valtio. Borduria uhkaa usein rauhanomaisempaa naapurimaataan Syldaviaa, jonka kanssa se on jatkuvasti vihamielisissä väleissä. Alun perin Borduria esitettiin karikatyyrisenä fasistivaltiona, mutta myöhemmissä Tintti-sarjakuvissa maa on muuttunut stereotyyppiseksi itäblokin kommunistidiktatuuriksi. Borduria esiintyy Tintti-albumeissa Kuningas Ottokarin valtikka ja Tuhatkaunon tapaus, joskin maahan viitataan myös albumeissa Päämääränä kuu, Tintti kuun kamaralla ja Tintti ja Picarot sekä animaatiosovituksessa Tintti Haijärvellä.
| Borduria Bordurian tasavalta |
|
|---|---|
.svg) Bordurian lippu vuodelta 1939 |
|
| Valtiomuoto | totalitarismi |
| Virallinen kieli | borduuri |
| Hallitsija | marsalkka Plekszy-Gladz |
| Pääkaupunki | Szohôd |
| Valuutta | Bordurian Dinaari |
| Sijainti | Balkan |
Yleistä muokkaa
Borduria on Itä-Euroopassa sijaitseva valtio, jota ilmeisesti hallitsevat erilaiset aggressiiviset, autoritaariset tai totalitaristiset diktatuurit. Borduriasta ei erityisemmin kerrota paljoakaan, sillä maa on suljettu valtio. Poikkeuksen muodostaa albumi Tuhatkaunon tapaus, jossa huomattava osa seikkailusta sijoittuu Borduriaan.
Maantiede muokkaa
Kuvitteellisen naapurimaansa Syldavian tavoin Bordurian tarkkaa sijaintia ei ole koskaan paljastettu, mutta molemmat maat sijaitsevat itäisessä Euroopassa, mahdollisesti jossain Balkanin niemimaalla. Sekä Kuningas Ottokarin valtikassa että Tuhatkaunon tapauksessa Borduriaa nähdään vuoristoisessa maastossa, joten valtio saattaa mahdollisesti sijaita Balkanvuorten lähettyvillä.
Pääkaupunki muokkaa
Bordurian pääkaupunki on Szohôd, jonka Tuhatkaunon tapauksessa nähdyt rakennukset edustavat 1950-lukulaista itäeurooppalaista rakennustyyliä.
Samaisessa albumissa Szohôdissa sijaitseviin rakennuksiin lukeutuvat muiden muassa Szohôdin lentoasema; marsalkka Plekszy-Gladzin valtava hallintopalatsi; hallintopalatsin edustalla sijaitseva Pledszy-Gladzin aukion, jonka keskelle pystytetty patsas esittää marsalkka Plekszy-Gladzin tekemässä viiksisteille tunnusomaisen Amaih-tervehdyksen; loistohotelli Sznôrr, johon Tintti ja kapteeni Haddock majoitetaan; sekä oopperatalo, jossa Bianca Castafiore pitää oopperaesityksen.
Asevoimat muokkaa
Kuningas Ottokarin valtikassa Bordurian aseistus on nähtävästi peräisin Saksasta, sillä ilmavoimiinsa kuuluu Messerschmitt Bf 109 -torjuntahävittäjä, joista yksi joutuu Tintin kaappaamaksi ja lentämäksi.
Tuhatkaunon tapauksessa esitelty bordurialainen aseistus ei kuitenkaan vaikuta erityisen korkealaatuiselta: heidän panssarintorjuntatykkinsä räjähtää kappaleiksi, kun borduurisotilaat yrittävät laukaista sen; eivätkä telamiinat laukea, vaikka niiden päältä ajaa panssarivaunu. Samaisessa albumissa nähdään myös siniharmaaksi värjätty ja Plekszy-Gladzin viiksillä merkitty panssarivaunu, joka vaurioituu pahasti kapteeni Haddockin heittämän tulitikun osuessa tankin sisällä säilytettäviin harjoituspommeihin.
Historia muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kuningas Ottokarin valtikassa Bordurian varhaisesta historiasta mainitaan, että maa oli aikoinaan kuningaskunta, jonka hallitsija käytti hyväkseen naapurimaa Syldavian kuningas Muskar II:n valtakauden aiheuttamaa anarkiaa ja liitti Syldavian osaksi Borduriaa. Borduria hallitsi Syldiaviaa vuodesta 1195 vuoteen 1275 saakka, jolloin syldaaviruhtinas Almazut karkotti borduurivalloittajat ja kruunasi itsensä kuningas Ottokariksi.
Fasistinen Borduria muokkaa
1930-luvulla Bordurian johdossa oli aggressiivinen sotilashallitus, jolla oli paljon fasismiin tai kansallissosialismiin viittaavia piirteitä. Maan lippuna oli tällöin keltapohjainen lippu, jossa oli pyöreä musta ympyrä, jossa oli punainen ylösalaisin käännetty Y-kirjain. Bordurialla oli myös toinen lippu, jossa oli kuvattuna mustalla pohjalla oleva pyöreä punainen ympyrä, jonka keskellä oli tiimalasia muistuttava mustan värinen kuvio.
Vuonna 1939 ilmestyneessä albumissa Kuningas Ottokarin valtikka Bordurian fasistihallinnon hyväksi Syldaviassa toimiva borduurimielinen ZZRK-salaliitto (Zyldav Zentral Revolutzionär Komitzat) päättää varastaa Syldavian kuninkaan valtikan, sillä Syldavian lain mukaan valtikan menettäminen merkitsisi kuninkaan luopumista vallasta. Valtikan varastaminen on osa Bordurian salaista valloitussuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on miehittää Syldavia ja liittää maa takaisin osaksi Borduriaa. Salaliiton johdossa on syldavialaisen Teräskaarti-puolueen johtaja Müsstler. Valtikan varastamisen yhteydessä oli tarkoitus järjestää provokaatio, jossa etniseltä taustaltaan bordurialaisia Syldavian asukkaita vastaan olisi hyökätty, mikä aiheuttaisi maassa paniikkia ja sekasortoa. ZZRK:n joukot valtaisivat Klow’n radioaseman, josta Müsstler lähettäisi Bordurian asevoimille avunpyynnön, ja nämä miehittäisivät Syldavian pikaisesti.
ZZRK:n agentit onnistuvat varastamaan valtikan, mutta Tintin ansiosta se saadaan takaisin ja salaliitto paljastuu. Müsstler liittolaisineen pidätetään ja syldaavijoukkoja määrätään Bordurian ja Syldavian väliselle rajalle. Borduurihallitus väittää olevansa tapahtuneen johdosta hämmentynyt ja julkaisee virallisen lausunnon, jossa se hämmästeli ”Syldavian käsittämätöntä asennoitumista”. Borduria vetää joukkonsa pois 20 kilometrin päähän rajasta.
Plekszy-Gladzin ”viiksistinen” Borduria muokkaa
Vuonna 1956 ilmestyneessä tarinassa Tuhatkaunon tapaus Borduriassa oli vallassa marsalkka Plekszy-Gladzin johtama diktatuurihallinto, joka muistutti ulkoisesti Itä-Euroopan kommunistisia hallituksia, mutta käytti kommunistisen symboliikan sijasta omalaatuisia viiksitunnuksia. Tässä mielessä Bordurian historia muistuttaa esimerkiksi Unkarin ja Romanian kaltaisia Itä-Euroopan valtioita, jotka olivat toiseen maailmansotaan saakka fasistisia ja kylmän sodan aikana kommunistisia diktatuureja.
Plekszy-Gladzin hallinnon aikoihin Bordurian lipussa oli kuvattuna Plekszy-Gladzin mustat viikset punaisella pohjalla. Viiksisymboli on näkyvissä kaikkialla Borduriassa, muun muassa sotilaiden käsivarsinauhoissa sekä rakennusten ja autojen koristeissa, jopa hotellien sisustuksessa. Myös sirkumfleksi (aksenttimerkki) kaikissa erisnimissä (kuten paikannimessä Szohôd) on kirjoitettu muistuttamaan Plekszy-Gladzin viiksiä. Borduriassa käytettiin tänä aikana myös roomalaisen tervehdyksen kaltaista ”Amaih”-tervehdystä sekä sanontaa ”kautta Plekszy-Gladzin huuliparran”.
Plekszy-Gladzin hallinnolla oli erittäin huonot välit Syldavian kanssa, minkä vuoksi molempien maiden tiedustelupalvelut kilpailivat keskenään. Tarinoissa Päämääränä Kuu ja Tintti Kuun kamaralla borduurit yrittivät huonolla menestyksellä kaapata Syldavian salaiseen avaruusohjelmaan kuuluneen kuuraketin.
Pelkän Syldavian valloittamisen sijasta Plekszy-Gladzin hallinto pyrki maailmanvaltaan uudenlaisten asejärjestelmien avulla. Bordurian salaisen poliisin Zturpon agentit kaappasivat professori Tuhatkaunon, jonka kehittämä yliääntä vahvistava laite olisi voitu muuttaa joukkotuhoaseeksi. Tintti ja kapteeni Haddock onnistuivat pelastamaan Tuhatkaunon eivätkä borduurit saaneet koskaan laitteen piirustuksia haltuunsa.
Vuonna 1976 ilmestyneessä tarinassa Tintti ja Picarot marsalkka Plekszy-Gladz oli yhä vallassa ja Bordurian hallitus tuki eteläamerikkalaista San Theodorosin banaanitasavaltaa tuolloin hallinnutta kenraali Tapiocaa. Molempia maita yhdistivät sotilashallitukset ja tapa värvätä armeijan palvelukseen epätavallisen paljon everstejä. Borduria lähetti San Theodorosiin omia sotilasasiantuntijoitaan. Tapiocaa vastustanut kenraali Alcazar ja hänen picarot-sissinsä taas saivat tukea International Banana Company -nimiseltä läntiseltä taholta.
Tintti-sarjakuvien borduurihahmoja muokkaa
- Boris – Zturpo-agentti ja professori Topolinon palvelija
- Himmerszeck – Zturpo-agentti
- Kavič – eversti Sponszin henkilökohtainen sihteeri
- Karduk – majuri ja Bakhinin linnakkeen komentaja
- Kronik – Zturpo-agentti
- Plekszy-Gladz – Bordurian valtionpäämies (nähdään vain patsaana)
- Sponsz – eversti ja Zturpon päällikkö
- Stephan – Zturpo-agentti
Monien Tintti-sarjakuvissa esiintyvien borduurihahmojen nimet ovat itse asiassa hollannin kieleen pohjautuvia sanaleikkejä; esimerkiksi ”Sponsz” (ja hänen myöhempi espanjankielinen peitenimensä ”Esponja”) merkitsee ”pesusientä” ja Himmerszeckin nimi mukaelma lauseesta immer ziek, ”aina kipeä”. Myös diktaattori Plekszy-Gladzin nimi palautuu tuotemerkkiin Plexiglas (pleksilasi).
Katso myös muokkaa
- Borduuri, Hergén kehittämä kuvitteellinen Bordurian kieli.
Aiheesta muualla muokkaa
- Borduria-esittely (englanniksi)