Bolonka

Bolonka (ven. Болонка) on venäläinen bichon-tyyppinen koiratyyppi. Siihen kuuluu kaksi eri rotua: Suomen Kennelliiton hyväksymä^[1] venäjänbolonka (bolonka tsvetnaja eli monivärinen bolonka) ja Suomessa epävirallinen valkoinen ranskanbolonka (frantsuskaja bolonka). Lisäksi tunnettu saksalainen kynologi Eva-Maria Krämer, joka on kirjoittanut useita hyvinkin harvinaisia koirarotuja kattavia rotuoppaita, mainitsee rodun nimeltä saksanbolonka (deutscher bolonka).^[2] Monissa slaavilaisissa kielissä bolonka tarkoittaa bolognesea, mutta suositun teorian mukaan bolonkat polveutuvat bolognesen sijaan bichon friséstä. ^lähde?

Ulkonäkö muokkaa

Bolonkojen säkäkorkeus on 20–26 cm (venäjänbolonka 24–26 cm, ranskanbolonka 20–26 cm) ja paino vaihtelee 2–5 kilogramman välillä. Ranskanbolonka on aina yksivärinen valkoinen, mutta venäjänbolonkan väritys voi vaihdella paljon kokovalkoista lukuun ottamatta. ^lähde?

Saksanbolonka muokkaa

Vaikka venäjänbolonka tunnetaan Saksassa myös nimellä Deutscher Bolonka, väittää Krämer kyseessä olevan eri rotu kuin ensiksi mainittu. Erona olisi mm. se, että saksanbolonkalla sallittaisiin kaikki värit myös valkoinen mukaan lukien, kun taas venäjänbolonkalla valkoista ei hyväksytä. Saksanbolonka on myös tiivisrakenteisempi ja kooltaan (21–24 cm; 2–3,5 kg) pienempi ja selvästi muistuttaa sen suhteen enemmän ranskanbolonkaa, jolle läheisempää sukua Krämer toteaakin sen olevan. Lisäksi erona on rotujen alkuperä: siinä missä Krämer myöntää venäjänbolonkan olevan kotoisin nimensä mukaisesti Venäjältä, pitää hän saksanbolonkaa saksalaisena rotuna.^[2]

Alkuperä muokkaa

18. ja 19. vuosisadalla Venäjän ja Ranskan aristokraattien välillä vallinneen yhteyden vuoksi nykypäivän bichon friséä ja bolognesea muistuttanut koiratyyppi vietiin tsaarien aikaiselle Venäjälle. Nämä pienet valkoiset koirat olivat molemmissa maissa aikakauden muodikkaiden naisten suosikkeja. Venäjän vallankumouksen jälkeen rotu eristäytyi ranskalaisista koirista. Pienet koirat alettiin ottaa vakavasti omana venäläisenä rotunaan 1950-luvulla ja ne kasvattivat suosiotaan. Koirien maasta vienti oli tarkasti säännösteltyä. ^lähde?

Vuonna 1978 ranskanbolonka-jalostuspari lähetettiin Itä-Saksaan Neuvostoliiton diplomaattisena lahjana. 1980-luvulla näistä ja muutamasta muusta yksilöstä alettiin jalostaa Saksassa valkoista ranskanbolonka-muunnosta. Lopulta Saksan kennelliitto rekisteröi sen bolognesen muunnokseksi. Samaan aikaan jalostettiin myös monivärinen venäjänbolonka-rotu, jota toisinaan kutsutaan myös saksanbolonkaksi. Kumpaakaan ei ole vielä kansainvälisesti hyväksytty, vaikka niillä onkin aktiivisia rotujärjestöjä useassa eri maassa.^[3]

Vaikka bolonkat ovat Saksassa suosittuja, FCI ei tunnusta niitä omiksi roduikseen.^[4] Se ettei rotuja olla tunnustettu johtuu siitä että kommunismin kaatumisen jälkeen Venäjältä puuttui kansallinen kennelliitto. FCI ei hyväksy venäläisiä koiria, joilla ei ole omaa kansallista järjestöä. Lisäksi on rekisterien on raportoitu olevan epäsäännöllisiä, sillä "Venäjällä ei nykyisin ole yksittäistä kennelliittoa vaan useita pienempiä järjestöjä jotka tekevät käytännössä mitä haluavat."^[5] Tästä huolimatta Suomen Kennelliitto tunnusti rodun 13.12.2012, ja vuoden 2013 alusta lähtien se voi osallistua täällä järjestettäviin kansallisiin näyttelyihin.^[1] Venäjänbolonka tunnustettiin Suomen Kennelliitossa viralliseksi roduksi tammikuussa 2013. Se on lisäksi Pohjoismaisen Kennelunionin hyväksymä. ^lähde?