Wikipedia

Betlehemin tähti (Viktor Rydberg)

Betlehemin tähti – Betlehems stjärna on ruotsalaisen kirjailijan Viktor Rydbergin (1828–1893) runo "Gläns över sjö och strand". Se on etenkin Ruotsissa tunnettu joululaulu ja sen tunnetuin sävelmä on Alice Tegnérin sävelmä.

Runon taustaa muokkaa

Runoaan Rydberg ei kirjoittanyt joululauluksi, vaan se sisältyi 1891 ilmestyneeseen romaaniin Vapensmeden. Hägringar från reformationstiden (Aseseppä, kajastuksia uskonpuhdistuksen ajalta). Laulu on idyllinen kuvaus kaipauksesta Eedeniin, kadotettuun paratiisiin. Romaani liittyy Rydbergin kotikaupungin Jönköpingin historiaan. Sen tapahtumat on sijoitettu reformaation aikaan, mutta käsittelevät Rydbergin omaa aikaa. Kirjan aseseppä on nimeltään Gudmund ja hänen tyttärensä Margit. Kirjan seitsemännessä luvussa kerrotaan, miten Margit pyytää päästä lumoavan kauniina iltana venematkalle. Yhdessä harpunsoittaja Svanten kanssa hän lähtee soutelemaan kesäiltana Vättern-järvelle. Gudmund istuu peräsimessä, Svante airoissa. He antavat välillä airojen levätä ja vain katselevat ympärillä avautuvaa kaunista maisemaa. He eivät ehdi soutaa kovin pitkälle, kun Margit, jolle Svante on opettanut harpunsoittoa, tarttuu harppuun ja alkaa laulaa airojen vedon ja veneen keulasta kantautuvien aaltojen rytmissä Svanten kirjoittamaa laulua ”Gläns öfver sjö och strand” [1]

Rydbergin runon ajatukset liittyvät ennen muuta Luukkaan evankeliumin 2: 1-10 ja Matteuksen evankeliumin 2: 1-12 kohtiin, joista jälkimmäisessä Betlehemin tähti mainitaan. Rydberg asettaa tähden valaisemaan ihmisen vaellusta. ei niinkään Betlehemiin, vaan maallisen elämän halki kotiin, paratiisiin.[1]

 
Alice Tegnérin lauluvihko "Sjung med oss, Mamma!", jossa Rydbergin runosta tehty laulu julkaistiin

Sävelmä muokkaa

Musiikinopettaja ja lastenlaulujen säveltäjä Alice Tegnér (1864–1943) sävelsi Rydbergin runon ja julkaisi sen 1893 lastenlauluja sisältävässä vihkossa Sjung med oss, mamma II. Siinä runo oli saanut nimen ”Betlehems stjärna”. Rydbergin runo ei seuraa tarkasti säkeistökaavaa, mutta Tegnér on muokannut tekstiä säännöllisempään säkeistökaavaan ja helpommaksi laulaa. Siten tämä laulu muuttui joululauluksi. Tegnérin sävelmä onkin lähempänä taidemusiikkia kuin lasten joululaulua.[1]

Varsinkin kuorosovituksina sitä lauletaan muillakin sävelmillä; tunnetuin Ivar Widéenin sävellys vuodelta 1916. Rydbergin tekstin ovat säveltäneet myös muun muassa Hugo Hammarström, Oskar Lindberg (1938) ja Gabriel Gullin (1995). Laulu tuli Ruotsin kirkon virsikirjaan vuonna 1937, lasten virsien osastoon numerolla 517. Virsikirjassa sen sävelminä olivat Widéenin ja Lindbergin sävelmät (Lindbergin sävelmä julkaistiin vuoden 1939 koraalikirjassa). Vuoden 1986 virsikirjassa se on Tegnérin sävelmällä ja koraalikirjassa on säestyksenä hänen tekemänsä harmonisointi.[2]

Suomennoksia muokkaa

Rydbergin runon vanhin suomennos on Valter Juvan (oik. Juvelius) kokoelmassa Valikoima runoelmia[3] (Kirkasta maamme nyt, tähti sä Herran). Aukusti Simojoen suomennos alkaa sanoilla ”Loistaos yllä yön, tähtönen taivaan”. [4]

 
"Kirkkaus yllä maan" alkutahdit Ruotsin kirkon koraalikirjassa.

Ruotsin kirkon virsikirjassa on siitä Anna-Maija Raittilan 1996 tekemä uusi käännös "Kirkkaus yllä maan, kaukainen tähti, viestinä Messiaan liikkeelle lähti”, virsi 134. Tämä teksti julkaistiin Suomen Lähetysseuran julkaisemassa Kauneimmat joululaulut 2021 -vihkossa.[5]

Ruotsin kirkon vuoden 1972 suomenkielisessä virsikirjassa oli Rydbergin laulusta Georg Gripenstadin 1967 tekemä käännös "Valaise meret, maat, Tähtönen Herran, Sätees sait loistokkaat" (virsi 517). [6]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 353. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  2. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken : Band 1 Psalmerna 1–204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 354, 355. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014.
  3. ↑ Valtteri Juva (toim): Valikoima runoelmia. Suomeksi toimitti Valter Juva. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo., 1906.
  4. ↑ Elsin Blogi Seitsemän päivää jouluun elsilehto.wordpress.com. 20.12.2010. Viitattu 6.1.2022.
  5. ↑ Laula ja lahjoita hyvää. Kauneimmat joululaulut 2021. Laulu numero 12. Suomen Lähetysseura, 2021.
  6. ↑ Ruotsin kirkon virsikirja Kuninkaan käskystä toimitettu 1972. Tukholma: Verbum/Kyrkliga Centralförlaget, 1972.

Aiheesta muuallaː muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Betlehemin_tähti_(Viktor_Rydberg)&oldid=22205736”