Bessarabia
Bessarabia (romaniaksi Basarabia) on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta. Sen rajoina ovat Dnestr pohjoisessa ja idässä, Prut lännessä ja Tonava sekä Mustameri etelässä. Kooltaan alue on noin 45 600 km². Alueen keskuskaupunki on Moldovan pääkaupunki Chișinău, jota kutsuttiin aikaisemmin myös suomen kielessä venäläisittäin Kišinjoviksi.
Bessarabia on hedelmällistä seutua, pääasialliset tuotteet ovat sokerijuurikas, auringonkukat, vehnä, maissi, tupakka, viinirypäleet ja hedelmät.
Alueen nimi tulee luultavasti valakialaisesta Basarabin suvusta, joka hallitsi alueen eteläosaa[1].
Alueen historia muokkaa
Varhaishistoria muokkaa
Alue on kuulunut 1400-luvulta Moldavian ruhtinaskunnalle, Osmanien valtakunnalle 1513–1812, vuodesta 1812 Venäjän keisarikunnalle, Romanialle ja Neuvostoliitolle, ja nykyään se kuuluu Ukrainalle, Romanialle ja Moldovalle. Asukkaat ennen toista maailmansotaa olivat moldavialaisia (2/3), ukrainalaisia, bulgaareja, venäläisiä ja juutalaisia.
Vuosina 1711–1812 Venäjä miehitti alueen viisi kertaa. Vuoden 1812 Bukarestin sopimus antoi Moldavian ruhtinaskunnan itäosan Venäjälle, jossa aluetta kutsuttiin Bessarabiaksi. Krimin sodan päätteeksi 1856 osa Bessarabiaa luovutettiin takaisin Moldavialle. Chișinăusta (venäjäksi Kišinjov) tuli nyt rajaseutua. Vuonna 1859 Moldavia ja Valakia yhdistyivät Romanian kuningaskunnaksi, joka julistautui itsenäiseksi 1877 Turkin sodan aikana. Eteläosa Bessarabiasta joutui sodan jälkeen 1878 jälleen Venäjälle. Vuonna 1873 Bessarabiasta muodostettiin erillinen Bessarabian kuvernementti.
Bessarabia kuului Venäjän juutalaisille sallittuun asuinalueeseen, ja sinne muutti lisää juutalaisia, kun alue liitettiin 1812 Venäjään. Juutalaisia oli kuitenkin kielletty asumasta raja-alueella vuodesta 1839, ja heille oli pakollinen asevelvollisuus vuodesta 1852. Kun eteläosa alueesta liitettiin Romaniaan Pariisin sopimuksessa 1856, myös Kišinjovista tuli nyt raja-aluetta ja juutalaisia karkotettiin sieltä useaan otteeseen.
1900-luku muokkaa
Kansallistunne alkoi kehittyä vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen. Vuonna 1917 Venäjän Bessarabia julistautui itsenäiseksi Moldovan demokraattiseksi tasavallaksi, mutta liittyi seuraavana vuonna Romaniaan.[2] Bessarabian sosialistinen neuvostotasavalta julistettiin perustetuksi toukokuussa 1919, mutta Venäjän valkoinen armeija purki sen syyskuussa. Länsivallat vahvistivat Bessarabian Romanialle vuoden 1920 Pariisin sopimuksessa, mutta Neuvosto-Venäjä ei hyväksynyt sitä.
Vuoden 1939 Neuvostoliiton ja Saksan solmiman Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Romanian piti luovuttaa alue Neuvostoliitolle. 26. kesäkuuta 1940 Neuvostoliitto vaati Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan luovuttamista neljässä päivässä ja teki siitä Moldavian sosialistisen neuvostotasavallan. Itäosa liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Romania liittyi akselivaltoihin ja valloitti alueet jälleen 1941. Vuonna 1944 Bessarabia liitettiin taas Neuvostoliittoon. Nykyisin pääosa alueesta kuuluu Moldovaan ja itäosa Ukrainaan.
Juutalaiset muodostivat 1900-luvun vaihteessa suurissa kaupungeissa 37 % väestöstä ja pienissä 56 %. Vuonna 1903 Chișinăussa (Kišinjov) oli kovia juutalaisiin kohdistuneita pogromeja, joissa puolensataa juutalaista tapettiin.[3]
Kun Bessarabia liitettiin Romaniaan 1918, juutalaiset saivat automaattisesti kansalaisuuden, mutta vuoden 1924 kansalaisuuslaki riisti sen monelta. Heinäkuussa 1941 Romania ja Saksa valtasivat alueen Neuvostoliitolta ja tuhosivat suuren osan alueen juutalaisväestöä teloituksin ja karkottamalla asukkaat Transnistriaan.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Encyclopaedia Britannica 1911 Wikisourcessa
- ↑ Beginning of the Soviet Period Moldova: A Country Study. 1995. GPO for the Library of Congress. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Jewish Virtual Library: Bessarabia. Viitattu 20.11.2014
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bessarabia Wikimedia Commonsissa
- Onko Bessarabiassa suomalaisasutusta? Eräs inkeriläinen kertoo käyneensä siellä "Heikkilän" kylässä, jonka asukkaat puhuivat selvää suomea. Tiedemiehemme eivät tiedä asiasta mitään, Uusi Suomi, 20.01.1934, nro 18, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- V. J. Vatanen : Bessarabia - kymmenien kansallisuuksien maa, Karjala, 04.02.1934, nro 33, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Bessarabian suomalaiskylää etsimässä, Suomen Kuvalehti, 03.03.1934, nro 10, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Bessarabian suomalaiskylää etsimässä, jatkoa, Suomen Kuvalehti, 17.03.1934, nro 12, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot