Benno Ohnesorg (15. marraskuuta 1940 Hannover2. kesäkuuta 1967 Länsi-Berliini) oli saksalainen pasifisti, joka kuoli poliisin ammuttua hänet Iranin šaahin Mohammad Reza Pahlavin vastaisessa mielenosoituksessa. Vaikka Ohnesorg ei ollutkaan opiskelijaliikkeen johtohahmoja, hänestä tuli kuolemansa jälkeen marttyyrihahmo.

Benno Ohnesorgin hautakivi.

Kuolema šaahin vastaisessa mielenosoituksessa muokkaa

Ohnesorg opiskeli berliiniläisessä Freie Universität -yliopistossa saksaa ja romaanisia kieliä. Hän osallistui kuolinpäivänään Berliinissä Iranin šaahin Mohammad Reza Pahlavin valtiovierailua vastustaneeseen mielenosoitukseen.[1]

Ohnesorg oli aukiolla muutamien muiden mielenosoittajien kanssa ja piti kädessään banneria, jossa vaadittiin autonomiaa Teheranin yliopistolle.[1] Mielenosoituksen kuluessa poliisi Karl-Heinz Kurrasin ampuma laukaus tappoi Ohnesorgin.[2]

Surmaa seuranneessa oikeudenkäynnissä toimi asianajajana myöhemmistä RAF-yhteyksistään tunnettu Horst Mahler.lähde? Surmaluodin ampunut poliisi vapautettiin syytteistä pian tapahtuman jälkeen ja vielä uudestaan vuonna 1970.[1] Kurrasin aiheutti suurta vastarintaa erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Kurras jatkoi uraansa poliisina eläköitymiseensä saakka. Vuonna 2009 kävi ilmi, että Kurras oli vuodesta 1954 toiminut DDR:n turvallisuuspalvelu Stasin vakoojana.[1] Stasin tarkoitus oli lietsoa väkivaltaa Länsi-Saksassa.[3]

Opiskelijaliikkeen marttyyrihahmo muokkaa

Ohnesorgen surma toimi merkittävänä tekijänä vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen radikalisoitumisessa, ja Ohnesorg nousi erilaisten radikaalien liikkeiden marttyyrihahmoksi. Hänen arkkuaan oli saattamassa Berliinissä yli 10 000 ihmistä.[1] Liikkeet katsoivat, että surma todistaa valtiojärjestelmän syyllistyvän väkivaltaan kansalaisiaan kohtaan.

Vaikka Ohnesorgista tuli kuolemansa jälkeen opiskelijaliikkeen ikoni, hän oli itse enemmän kiinnostunut kirjallisuudesta kuin politiikasta. Liikkeessä hän ei ollut keskeinen johtohahmo, mutta hän sattui olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Hän oli juuri ennen kuolemaansa mennyt naimisiin raskaana olevan tyttöystävänsä kanssa ja suunnitteli uraa opettajana.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Misteli von Samuel: Der Schuss, mit dem 1968 begann Neue Züricher Zeitung. 2.6.2017. Viitattu 21.7.2017. (saksaksi)
  2. Michael Brettin: 2. Juni 1967 Der Tag, an dem Benno Ohnesorg in Berlin starb Berliner Zeitung. 22.5.2017. Viitattu 21.7.2017. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
  3. Miksi Länsi-Berliinistä tuli vuoden 1968 kapinapesäke ja mitä siitä on jäljellä nyt? – HS kiersi hullun vuoden avainpaikat Helsingin Sanomat. 22.7.2018.