Belgian ilmavoimat
Belgian ilmavoimat (ransk. Composante air, holl. Luchtcomponent) on Belgian asevoimiin kuuluva puolustushaara, jonka vastuulla on ilmasodankäynti. Lisäksi se suorittaa jonkin verran pelastustehtäviä lähinnä helikoptereillaan.[1]
| Belgian ilmavoimat Luchtcomponent Composante air |
|
|---|---|
 Ilmavoimien lippu |
|
 Konetunnus |
|
 Belgian ilmavoimien Fouga Magister |
|
| Toiminnassa | 1909– |
| Valtio |
 Belgia |
| Puolustushaarat | ilmvoimat |
| Osa joukkoa | Belgian asevoimat |
| Koko | 6000 (2016) |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | Thierry Dupont |
Historia muokkaa
Belgian ilmavoimat osallistuivat ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan.
,_taxiing,_Radom_AirShow_2005,_Poland.jpg)
Toinen maailmansota muokkaa
Vaikka Belgian ilmavoimat (ransk. L'Aviation Militaire) olivat toisen maailmansodan aikana pienet, ne olivat verrattain hyvin varustetut. Ilmavoimiin kuului 10. toukokuuta Saksan hyökätessä maahan kolme lentorykmenttiä (180 lentokonetta) (ransk. Régiments d'Aeronautique), jotka olivat:[2]
- 1. (yhteyslento)rykmentti tukikohtinaan Bierset, Deurne ja Cossoncourt ja kalustonaan 40 Fairey Fox ja 10 Renard 31 -lentokonetta
- 2. (hävittäjä)rykmentti tukikohtinaan Schaffen ja Nijvel ja kalustonaan 30 Fairey Fox, 25 Fiat CR.42 Falco, 15 Gloster Gladiator ja 11 Hawker Hurricane I -lentokonetta.
- 3. (tiedustelu- ja pommitus)rykmentti tukikohtanaan Evere ja kalustonaan 27 Fairey Fox ja 13 Fairey Battle -lentokonetta.
Toisen maailmansodan jälkeen muokkaa
Toisen maailmansodan jälkeen perustettujen ilmavoimien runkona oli Britannian Kuninkaallisisten ilmavoimien belgialaisten muodostamat 349. ja 350. laivueet. Lentokoulutus ja teknisen koulutuksen keskukset perustettiin Britteinsaarilla ja siirrettiin Belgiaan 1946. Tekninen koulu toimii nykyisin Safraanbergissä.
Sodan päättyessä sotaa edeltäneistä tukikohdista oli ainoastaan Evere käyttökunnossa, Schaffen ja Wewelghem olivat tuhoutuneet. Saksan ilmavoimien rakentamat tukikohdat Chievres, Bevekom, Brustem, Florennes ja Melsbroek sitä vastoin olivat käyttökelpoisia ja niistä muodostuikin uusien ilmavoimien päätukikohtia.
349. ja 350. laivueiden Supermarine Spitfiret siirtyivät 24. lokakuuta 1946 Saksasta Bevekomiin. Tukikohdasta tuli kesäkuussa 1949 Belgian ensimmäinen suihkukonetukikohta, kun 350. laivueen kalustoksi vaihdettiin Gloster Meteor F.4 -koneet. Ilmavoimat vaihtoi myöhemmin Meteorit F.8 ja NF.11 (joista jälkimmäinen yöhävittäjä) malleiksi, mutta tämän jälkeen Yhdysvaltain rooli lentokonetoimittajana kasvoi merkittävästi.
Belgian ilmavoimien seuraavan kaluston muodostivat Republic F-84G Thunderjetit ja F-84F Thunderstreakit sekä RF-84F Thunderflashit, joka oli tiedustelukone. Ilmavoimien kalustohuipun muodosti 1950-luvun loppu, jolloin tukikohdissa palveli kussakin kolmilaivueinen lennosto.
Belgian ilmavoimat hankkivat 1970-luvun lopussa 160 F-16 Fighting Falcon-hävittäjää, mutta niitä on myyty ulkomaille. Jäljellä on 72 kappaletta, jotka vähennetään kuuteenkymmeneen vuoteen 2015 mennessä.[3] Konetyypin tulee korvaamaan F-35 Lightning II.
Nykyään muokkaa
Belgian ilmavoimat on osallistunut Suomenlahdella Baltian ilmavalvontaan kalustonaan F-16 Fighting Falcon.[4]
Vuonna 2016 ilmavoimien kooksi ilmoitettiin 6000 henkilöä.[5] Vuonna 2020 uudeksi komentajaksi nousi Thierry Dupont.[6]
Kalusto muokkaa
F-16 on Belgian ilmavoimien ainoa palveluksessa oleva hävittäjä. Koneita on hankittu 180 kappaletta, joista alle puolet on edelleen aktiivipalveluksessa. Koneet on sijoitettu kahteen lennostoon, joista toinen on sijoitettuna Florennesiin (2. lennosto) ja toinen Kleine Brogeliin (10. lennosto).
Lähteet muokkaa
- Forty, George & Duncan, John: The Fall of France - Disaster in the West 1939-40. Lontoo: Guild Publishing, 1990. ISBN 1-871876-15-X. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Luchtcomponent Defensie. 2024. Viitattu 1.4.2024. (hollanniksi)
- ↑ Forty, George & Duncan, John s. 92
- ↑ Belgische Luchtmacht/Force Aérienne Belge F.16. Viitattu 9.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Belgium, NATO founding member, conducting Air Policing since 1961 NATO. 8.4.2021. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
- ↑ De Belgische Kamer van volksvertegenwoordigers De Kamer van volksvertegenwoordigers. 2016. Viitattu 1.4.2024. (hollanniksi)
- ↑ Vliegbasis van Kleine Brogel zwaait generaal-majoor Frederik Vansina uit VRT NWS. 17.9.2020. Viitattu 1.4.2024. (hollanniksi)