Wikipedia

Belgialainen keittiö

ruokakulttuuri

Belgialainen keittiö on saanut paljon vaikutteita naapurimaansa Ranskan keittiöstä, mutta belgialaiset vaalivat ja arvostavat myös omia erikoisuuksiaan. Erityisen tärkeä asia belgialaisille on olut, joiden yli sadan paikallisen merkin joukkoon kuuluu joitain maailman parhaimmiksi arvostettuja oluita. Belgian ruokakulttuuri tunnetaan myös ranskanperunoista, suklaakonvehdeista, simpukoista, vohveleista ja pikkuleivistä.[1]

Ranskanperunoita, jotka joidenkin lähteiden mukaan ovat alkujaan Belgiasta

Raaka-aineita muokkaa

Belgian voidaan katsoa olevan ranskanperunoiden kotimaa, ja maa on yrittänyt saada Unescon tunnustamaan asian.[2][3] Ranskanperunoiden alkuperästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, ja sekä Ranskaa että Belgiaa on ehdotettu niiden kotimaaksi.[4][5] Peruna tuli Belgiaan vuoden 1601 jälkeen, ja ranskalaisia perunoita valmistettiin maassa luultavasti ensimmäisen kerran 1600-luvun loppupuolella. Ranskanperunoita myydään Belgiassa yleisissä kojuissa, joista saa perunoiden kanssa myös erilaisia kastikkeita. Vuonna 2023 viis suosituinta kastiketta olivat majoneesi, stoofvleessausin kastike, andalouse-kastike, tartarkastike ja ketsuppi.[6] Belgialaiset syövät vuodessa keskimäärin 75 kiloa ranskalaisia asukasta kohden.[7]

Meren antimista suosituimpia ovat erilaiset kalat ja ankeriaat.[8] Myös simpukoita syödään paljon.[9]

Linnunliha on Belgiassa erityisen suosittua, ja kanaa käytetään useisiin ruokalajeihin; flaamit kutsuvatkin brysseliläisiä lempinimellä "kanansyöjät" (Kiekefretters).[10] Ardennien vuoristosta saadaan kuusipeuraa ja villisikaa; metsästyskausi on tavallisesti lokakuun alusta joulukuun loppuun.[11]

Belgian yli 300 eri juuston joukosta tunnetuin on herve, joka on peräisin itäisestä Belgiasta. Belgialaisilla on tapana syödä juustonsa leivän päällä tai patonkien ja sämpylöiden täytteenä. Juustoa käytetään myös raaka-aineena useissa ruokalajeissa, erityisesti makeissa tai suolaisissa juustopiirakoissa.[12]

Ruokalajeja muokkaa

Ruokalaji Kuvaus Kuva Lähde
Waterzooi kalasta ja vihanneksista valmistettu pata; erityisen suosittua Gentin alueella   [13]
Moules-frites valkoviinissä höyrytettyjä simpukoita, joita tarjoillaan ranskalaisten perunoiden kera   [14]
Tomate-crevettes katkaravuilla ja majoneesilla täytettyjä tomaatteja   [15]
Stoemp peruna-kasvissose   [9]
Ardennienkinkku ilmakuivattua kinkkua; EU:n myöntämä suojattu maantieteellinen merkintä   [16]

Suklaa muokkaa

 
Belgialaisia suklaakonvehteja.

Belgialaisten maailmankuulujen suklaakonvehtien valikoima on hyvin laaja. Belgian vuotuinen suklaantuotanto oli 2000-luvun alussa 220 000 tonnia, josta 180 000 tonnia käytettiin konvehtien päällystämiseen. Suurin osa konvehdeista menee vientiin.[17]

Suklaa tuli Belgiaan alkujaan espanjalaisten mukana 1600-luvulla, jolloin Belgia kuului vielä Espanjan kruunun alaisuuteen. Suklaan kerrotaan levinneen Sveitsiin, jota pidetään Belgian suurimpana kilpailija suklaamarkkinoilla, vuonna 1697 Henri Escherin maistettua kaakaota Brysselissä. Kun Belgia otti Kongon siirtokunnan hallintaansa, Belgia alkoi nousemaan maailmanmaineeseen suklaan tuottajana.[18]

Erilaisia suklaaseen erikoistuneita liikkeitä Belgiassa on arviolta 2000.[19] Tunnettuja brändejä ovat mm. Leonidas, Godiva, Neuhaus ja Bruyerre.[20]

Alkoholijuomat muokkaa

Belgiassa on yli sata erilaista olutta.[21] Belgialaisia oluita on kolmea tyyppiä: pohjahiivaoluet, joista tunnetuimpia merkkejä ovat Jupiler, La Stella ja La Maes, spontaanisti käyneet oluet (lambic), joiden käymisen aiheuttaa Sennen laaksossa luonnollisesti esiintyvät bakteerit ja villihiiva sekä pintahiivaoluet. Näiden lisäksi Belgiassa on erikoisoluita: vahvat oluet (kuten Duvel), ruskeat oluet (kuten Roodenbach), paksut, tummat ja vahvat oluet, joita tuodaan Britanniasta, kausioluet sekä valko-oluet (kuten Blanche de Louvain).[22]

Ginin kaltainen jenever on suosittua paitsi Belgiassa, myös Alankomaissa.[23]

Lähteet muokkaa

  • Dominé, André: Culinaria Makujen Eurooppa. Dominé, André & Römer, Joachim & Ditter, Michael (päätoimittajat). Könemann, 2001 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-5810-1.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Dominé 2001, s. 303.
  2. ↑ Can Belgium claim ownership of the French fry? BBC Travel. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Belgialaiset haluavat ranskalaisille perunoilleen Unescon kulttuuriperintöaseman Yle Uutiset. 5.12.2014. Viitattu 15.8.2023.
  4. ↑ Are French Fries Truly French? National Geography. 8.1.2015. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  5. ↑ French fries | Nutrition, Meaning, Types, & Facts Encyclopædia Britannica. 11.8.2023. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  6. ↑ A saucy mystery: How do Belgians like their fries? The Brussels Times. 2023. Viitattu 16.8.2023. (englanniksi)
  7. ↑ In Belgium, frites aren't small potatoes Reuters. 28.7.2010. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Dominé 2001, s. 305.
  9. ↑ a b Dominé 2001, s. 306.
  10. ↑ Dominé 2001, s. 310.
  11. ↑ Dominé 2001, s. 314.
  12. ↑ Dominé 2001, s. 322–325.
  13. ↑ Waterzooi | Traditional Stew From Ghent TasteAtlas. 2023. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Moules Frites Food & Wine. 2023. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Tomate crevette | Traditional Appetizer From Bruges TasteAtlas. 2023. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Dominé 2001, s. 312.
  17. ↑ Dominé 2001, s. 328–329.
  18. ↑ A Brief History Of Belgian Chocolate Culture Trip. 15.2.2016. Viitattu 16.8.2023. (englanniksi)
  19. ↑ Is Belgium still the capital of chocolate? BBC News. 21.12.2012. Viitattu 16.8.2023. (englanniksi)
  20. ↑ The Top 13 Belgian Chocolate Brands Santa Barbara Chocolate. Viitattu 16.8.2023. (englanniksi)
  21. ↑ Dominé 2001, s. 320.
  22. ↑ Dominé 2001, s. 318.
  23. ↑ Jenever Gins Belgian Beer Co. 2023. Viitattu 16.8.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Belgialainen_keittiö&oldid=22024301”