Beeta-amyloidi
Beeta-amyloidi tai Aβ on proteiini, 39–42 aminohapon ketju, joka jää jäljelle amyloidiprekursoriproteiinin siirtäessä kohdeproteiinin soluun.
Beta-amyloidi on peptidi joka suojaa raskasmetallien aiheuttamalta oksidaatiostressiltä (ROS), osallistuu kolesterolin kuljettamiseen ja lisäksi saattaa olla transkriptiotekijä.[1] Myös elimistön immuunipuolustusjärjestelmä tuottaa beeta-amyloidiplakkia virusten ja bakteerien ympärille tuhotakseen ne[2]. Plakkia pidettiin aiemmin liukeamattomana, mutta nyt on havaittu, että elimistö kykeneekin poistamaan sitä[2] etenkin unen aikana, jolloin selkäydinneste huuhtelee tehokkaasti beeta-amyloidia pois aivoista[3].
Naisten aivoihin alkaa kertyä amyloidiplakkia vaihdevuosien aikana ja plakin kertyminen jatkuu myös vaihdevuosien jälkeen[4]. Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa on paljon amyloidiplakkia. Amyloidihypoteesi, jonka mukaan Alzheimerin tauti johtuisi amyloidiplakin kertymisestä aivoihin, on ollut näihin päiviin asti suosituin Alzheimerin taudin selitysmalli.
Koe-eläimillä on testattu kantasolun siirtämistä terveestä luuytimestä sairastuneeseen luuytimeen. Siirretty kantasolu on tällöin nopeuttanut aivoihin kertyneen beta-amyloidin hajoamista.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ Lahiri DK, Maloney B (September 2010). "Beyond the signaling effect role of amyloid–β42 on the processing of AβPP, and its clinical implications". Exp. Neurol. 225 (1): 51–4. doi:. PMID 20451519.
- ↑ a b Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
- ↑ Emily Underwood: Sleep: The Ultimate Brainwasher? 17.10.2013 http://www.sciencemag.org/news/2013/10/sleep-ultimate-brainwasher
- ↑ http://www.iltalehti.fi/mieli/201710122200455613_md.shtml