Beestonin linna
Beestonin linna (engl. Beeston Castle) on Englannin Cheshiressä sijaitseva korkean mäen päälle rakennettu linna keskellä muuten matalaa Cheshiren tasankoa. Esilinnaa rajaa kevyt ulkomuuri sekä suuri porttiholvi. Sisemmässä linnassa taas sijaitsivat kaikki tärkeimmät rakennukset, ja sitä ympäröi kivinen vallihauta, porttiholvi sekä kehämuuri.[1]
Paikalla on sijainnut varustus esihistoriallisista ajoista asti. Nykyisen linnan rakennustyöt aloitti 1220-luvun alussa Chesterin kuudes jaarli Ranulf III palattuaan ristiretkiltä.[2] Vuonna 1238 kuningas Henrik III otti Beestonin haltuunsa,[3] ja se pidettiin hyvässä kunnossa 1400-luvulle saakka, minkä jälkeen sen annettiin raunioitua.[4] Sitä käytettiin kuitenkin vielä Englannin sisällissodassa vuonna 1643, jonka jälkeen se purettiin osittain vuonna 1646, jotta sitä ei voitaisi enää käyttää linnakkeena.[5]
Tällä hetkellä raunioina olevan linnan omistaa English Heritage, ja se toimii matkailunähtävyytenä.
Lippukioski muokkaa
Vuonna 1846 lordi Tollemache, linnan silloinen omistaja, rakennutti linnan kupeeseen keskiaikaistyylisen lippukioskin sekä ympäröi linnan matalalla kivimuurilla. Lippukioskissa on kaksi tornia sekä porttiholvi, ja se on pienikokoinen versio linnan sisemmästä porttiholvista. Viktoriaaniset matkailijat maksoivat lippukioskissa vierailunsa linnaan.[6]
Esilinna muokkaa
Esihistoriallisella ajalla esilinnan alueella oli ainakin yhdeksän pyöreää taloa, joissa jokaisessa asui yksi perhe. Alueelta on löytynyt kangaspuissa käytettäviä painoja. Keskiajalla esilinnassa oletettavasti sijaitsi linnan lisärakennuksia, esimerkiksi kappeli. Alueella oli myös syvä kaivo, jonka syvyys oli vuonna 1623 jopa 73 metriä. 1700-luvulla alueella harjoitettiin hiekka- ja kivilouhintaa, ja 1800-luvulla esilinnassa järjestettiin markkinoita.[7]
Ulompi porttiholvi ja muuri muokkaa
Esilinnaan kuljetaan suuren kaksitornisen porttiholvin läpi. Tällainen porttiholvi oli aikanaan varsin uusi keksintö, sillä tuolloin moniin linnoihin sisäänkäynti tapahtui vielä yksittäisen tornin läpi. Beestonin arkkitehtuurissa panostettiin porttiholveihin myös siksi, että linnaan ei ollut suunniteltu minkäänlaista suurta keskustornia.[6]
Sisällissodan piirityksen aikaan vuosina 1644 ja 1645 suuri osa taisteluista käytiin esilinnassa, mutta tämän jälkeen linnaa purettaessa ulompi porttiholvi jätettiin koskemattomaksi, todennäköisesti koska purkajat itse asuivat sen yhteydessä. 1720-luvulla louhostoiminnan takia ulompi porttiholvi osittain tuhottiin, jotta kärryt pääsisivät siitä läpi.[8]
Esilinnaa kiertää mäen loivemmalta puolelta kevyt ulkomuuri, johon kuuluu kahdeksan tornia. Koska linna on rakennettu mäen päälle, koko muuri vaikuttaa korkeammalta ulkoa kuin sisältä päin. Muurin tornit olivat oletettavasti sisältä päin avoimia; niiden mahdolliset sisäpuolen seinät oli rakennettu korkeintaan puusta. Ne kohoavat kerrosta korkeammalle kuin muu muuri.[9]
Sisempi linna muokkaa
Linnan tärkeimmät asumukset sijaitsivat sisemmässä linnassa, ja se toimi viimeisenä puolustuspiirinä hyökkäyksiä kohtaan. Esilinnaa ja sisempää linnaa erottaa syvä vallihauta, joka rakennettiin 1220-luvulla. Vallihaudasta saadut kivet käytettiin muun linnan rakentamiseen. Vallihaudan ylittäneestä vanhasta sillasta on jäljellä vain jäänteet, ja nykyinen moderni silta on rakennettu 1970-luvulla.[10]
Sisempi porttiholvi oli todennäköisesti ensimmäinen Ranulf III:n rakennuttama rakennelma linnassa, ja se muistuttaa merkittävästi ulompaa porttiholvia. Portteja oli kahdet kappaleet: saranat ovat yhä nähtävissä porttiholvissa. Todennäköisesti linnaa hallinnoiva vouti asui porttiholvin yhteydessä olleessa asuinhuoneistossa. Porttiholvin yhteydessä sijaitsi myös linnan ainoa tulisija, kun taas muita tiloja lämmitettiin todennäköisesti hiilipannuin.[11]
Sisemmän linnan pihaa ei ole koskaan tasoitettu, eikä sieltä ole löytynyt arkeologisia todisteita esimerkiksi keittiöstä. Tämä antaa olettaa, että sisemmän linnan rakennustöitä ei koskaan saatu valmiiksi, sillä porttiholvin ylemmät kerroksetkin saatiin valmiiksi vasta 1300-luvulla.[12]
Sisäpihalla sijaitsee linnan syvin kaivo, ja vuonna 1794 sen syvyydeksi mitattiin 146 metriä. Huhujen mukaan kuningas Rikhard II jätti linnaan aarteen vuonna 1399, ja se olisi kätketty kaivoon. Mitään aarretta ei ole kuitenkaan etsinnöistä huolimatta löytynyt.[13]
Lähteet muokkaa
- Liddiard, Robert & McGuicken, Rachel: Beeston Castle. English Heritage, 2007. ISBN 978-1-85074-925-7.
Viitteet muokkaa
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 4.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 3.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 24.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 27.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 28-32.
- ↑ a b Liddiard & McGuicken, s. 5.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 9-10.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 6.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 7.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 11.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 13.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 14.
- ↑ Liddiard & McGuicken, s. 16.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beestonin linna Wikimedia Commonsissa
