Bebelplatz on aukio Berliinin keskustassa, Unter den Linden -bulevardin varrella. Tämä edustava, 1700-luvulla rakennettu aukio kuuluu Berliinin historiallisen keskustan nähtävyyksiin. Sitä ympäröivät Berliinin vanha oopperatalo (nykyinen Staatsoper Unter den Linden), Hedwigin katedraali, niin sanottu Vanha Kirjasto (Alte Bibliothek) sekä Humboldt-yliopiston päärakennus.

Bebelplatz vuonna 2018. Vasemmalla oopperatalo ja siitä oikealle Pyhän Hedwigin katedraali, Dresdner Bankin vanha talo sekä vanha valtionkirjasto (Kommode).

Historia ja rakennukset muokkaa

 
Berliinin Bebelplatz, silloinen Opernplatz, vuonna 1875.

Fredrik Suuren alkuperäisenä suunnitelmana oli rakentaa vielä laajempi kokonaisuus (Forum Fridericianum), johon olisi kuulunut muun muassa uusi kuninkaanlinna. Aukion toteutus jäi paljon tätä suunnitelmaa vaatimattomammaksi.

Georg Wenzeslaus von Knobelsdorffin suunnittelema oopperatalo valmistui vuosina 1741–1743 ja katolinen Pyhän Hedwigin katedraali vuosina 1747–1773. Knobelsdorffin suunnittelema on myös Unter den Lindenin vastakkaisella puolella sijaitseva Humboldt-yliopiston päärakennus, joka rakennettiin 1748–1766 alkujaan Fredrik Suuren veljen, prinssi Henrikin yksityiseksi palatsiksi. Vanha valtionkirjaston talo rakennettiin 1775–1780. Se tunnetaan julkisivunsa vuoksi paremmin nimellä Kommode (”Lipasto”). Nykyään rakennuksessa toimii Humboldt-yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Sen vieressä aukion nurkalla on niin sanottu vanha palatsi eli Altes Palais, jossa keisari Vilhelm I asui lähes koko ikänsä. Bebelplatzin päätyyn katedraalin viereen valmistui vuonna 1889 Dresdner Bankin talo.[1]

Aukion nimi oli alun perin Opernplatz ja vuosina 1910–1947 se oli Kaiser-Franz-Joseph-Platz.[2] Nykyisen nimensä aukio sai vuonna 1947 sosiaalidemokraattisen poliitikon August Bebelin mukaan.[1]

Kirjarovioiden muisto muokkaa

 
Kirjarovio vuonna 1933.

Muuten kuin arkkitehtuurinsa puolesta Bebelplatz tunnetaan lähinnä yhdestä sen historiaan liittyvästä ikävästä tapahtumasta: kirjaroviosta, jonka natsimieliset opiskelijajärjestöt toimeenpanivat siellä 10. toukokuuta 1933.[2] Roviolla poltettiin tuhansia natsien mielestä sopimattomia kirjoja, joukossa esimerkiksi Sigmund Freudin ja Karl Marxin teoksia.

Keskellä aukiota on nykyään vuonna 1995 valmistunut israelilaisen taiteilijan Micha Ullmanin suunnittelema kirjarovioiden muistomerkki.[1] Muistomerkki koostuu aukion alle rakennetusta vaaleaseinäisestä tilasta, joka on täynnä tyhjiä kirjahyllyjä. Tilaan voi nähdä aukion keskellä olevan lasisen levyn kautta. Muistomerkkiin kuuluu myös pronssilevy, johon on kaiverrettu runoilija Heinrich Heinen vuonna 1821 kirjoittamat, lopulta todeksi osoittautuneet sanat: ”Se oli vasta pelkkää alkusoittoa; kun poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä”. Humboldt-yliopiston opiskelijat järjestävät vuosittain kirjamyyjäiset aukiolla muistuttaakseen tapahtumasta.

United Buddy Bears -karhupatsaiden näyttely pidettiin kolmannen kerran Berliinin kaupungin aukiolla vuonna 2006. Näyttely muodostui yli 140:stä karhupatsaasta, jokainen kahden metrin korkuinen ja eri taiteilijan muotoilema. Bebelplatzin käyttö näyttelypaikkana pysyy kiistanalaisena vaikean menneisyytensä vuoksi, ja kiista lähti uudelleen käyntiin, kun aukiolle pystytettiin talvella luistinrata ja Berliinin muotiviikolla juhlateltta.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: Taide & Arkkitehtuuri: Berliini (suom. Pirkko Roinila), s. 48–49. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.
  2. a b Bebelplatz (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi) Berliinin kaupungin viralliset sivut. Viitattu 25.7.2014.

Aiheesta muualla muokkaa