Bandungin konferenssi
Bandungin konferenssi oli Afrikan ja Aasian maiden konferenssi (indonesiaksi Konferensi Asia–Afrika), joka pidettiin Bandungissa Indonesiassa 18.–24. huhtikuuta 1955. Se järjestettiin niin sanottujen Colombo-valtioiden konferenssiin edellisvuonna osallistuneiden maiden aloitteesta[1], ja se oli suurin ei-eurooppalaisten valtioiden välinen kokous siihen mennessä. Osallistujamaiden yhteenlaskettu väkiluku oli noin 1,5 miljardia eli yli puolet silloisesta ihmiskunnasta.[2][3] Konferenssiin ei kutsuttu Israelia, Etelä-Afrikkaa, Etelä-Koreaa, Pohjois-Koreaa eikä Kiinan tasavaltaa.
Kommunistisista maista mukana olivat Kiinan kansantasavalta sekä Pohjois-Vietnam. Keskeisiä konferenssiin osallistuneita poliitikkoja olivat Intian pääministeri Jawaharlal Nehru, Kiinan ulkoministeri Zhou Enlai, Pakistanin pääministeri Muhammad Ali Bogra sekä Indonesian ensimmäinen presidentti Sukarno.
Bandungin konferenssissa keskusteltiin aasialaisten ja afrikkalaisten kansojen yhteistyöstä ja kansainvälisestä asemasta. Osallistujamaat esittivät vaatimuksen rasismin torjumisesta, kolonialismin lopettamisesta sekä maailmanrauhan aikaansaamisesta. Kolonialismiksi määriteltiin niin Neuvostoliiton kuin länsimaidenkin valtapyrkimykset Afrikassa ja Aasiassa.[3] Ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistäminen julistettiin tavoiteltavaksi. Konferenssi tunnusti jokaisen valtion oikeuden liittyä alueellisiin puolustusliittoihin.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Colombo Powers Conference Ministry of Foreign Relations – Sri Lanka. Viitattu 1.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Indonesia and South Africa: Solidarity that seeks shared prosperity The Jakarta Post. 5.9.2019. Viitattu 1.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Bandung Conference britannica.com. Viitattu 1.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Final Communique. Asian-African Conference Bandung, April 18-24, 1955. PDF.