Balvi
Balvi on kaupunki Itä-Latviassa. Eri kielissä nimi on muodoissa Balvi, Balvy, Bolowsk, Bolvi ja БАЛВИ. Kaupunki on myös Balvin kunnan (latv. Balvu novads) keskustaajama.[2] Balvi on rakentunut kahden järven (Balvu ezers ja Pērkonu ezers) väliselle kannakselle. Se on myös kahden valtatien, luoteen suunnasta Gulbenesta Viļakaan ja edelleen Venäjän puolelle jatkuvan P35:n ja etelään Rēzekneen vievän P47:n risteyskohta. Balvissa ollaan kahden maakunnan, Latgalen ja Vidzemen rajalla, mutta Latgalen puolella.[3]
| Balvi | |
|---|---|
.jpg) Bērzpils-tie Balvissa (valtatie P47) |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Balvi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Latvia |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 5,1[1] km² |
| Korkeus | 113 m |
| Väkiluku (2018) (arvio) | 6 135[1] |
| – Väestötiheys | 1 202,9[1] as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Balvin seutu poikkeaa muusta Latgalesta runsaiden metsien, järvien ja jokien ansiosta.[4] Kaupungin keskustassa on entinen Balvin kartano (Balvu pils), jonka ympärillä on Karhupuistoksi (Lāča dārzs) nimitetty alue, joka on erilaisten kulttuuritapahtumien pitopaikka. Kaupunkialueen eteläreunalla on latgallien partisaanipatsas Balvi Staņislavs vuodelta 1938. Sen on suunnitellut taiteilija Karlis Jansons ja se kuvaa latgallien vastarintaa bolševikkeja vastaan 1918. Neuvostoliiton hallitessa aluetta patsas hävitettiin, mutta 1990-luvulla se pystytettiin uudelleen.[5]
Historia muokkaa
Balvi mainitaan jo keskiaikaisissa asiakirjoissa. Latgale puolalaistui voimakkaasti 1500–1700-luvuilla ja roomalaiskatolinen uskonto juurtui sinne. Balvin kartanon historia ulottuu vuoteen 1765, jolloin puolalainen Konstancija Hilsena rakensi paikalle puisen kartanon. Venäjän valtaan jouduttuaan 1776 kartano siirtyi Jelagin-suvulle, 1806 Horozhinsky-suvulle ja 1876 baltiansaksalaiselle Transehe-Roseneck-suvulle. Balvi sai kaupunkioikeudet itsenäisen Latvian aikana vuonna 1928. Alueen juutalaisväestö joutui holokaustin kouriin vuodesta 1941 alkaen (Stahlecker-ryhmä). Kaupunki paloi sodan loppuvaiheessa 1945 ja se rakennettiin uudelleen osittain neuvostotyyliseksi. 1990-luvulla Balvi oli latgallien laulavan vallankumouksen keskus.lähde?
Maantiede muokkaa
Balvin kaupungin pinta-ala on 5,1 neliökilometriä ja koko kunnan 1 044 neliökilometriä. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2018 arvion mukaan 6 135 asukasta ja koko kunnan 12 129.[1][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Balvi (Kaupunki) citypopulation.de. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Worldplaces Balvi
- ↑ Balvin turistikartta [vanhentunut linkki]
- ↑ Balvin kunnan nettisivusto Tallennettu 1.12.2012.
- ↑ Balvin turistiopas Tallennettu 1.12.2012
- ↑ Balvi (Kunta) citypopulation.de. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Balvi Wikimedia Commonsissa
