Bahriyan dynastia

Bahriyan dynastia tai Bahriyan mamelukit (arab. المماليك البحرية, al-Mamalik al-Bahariyya) oli mamelukkien dynastia, joka koostui enimmäkseen kiptšakeista ja joka aijubidit syrjäytettyään hallitsi Egyptiä ja osia Palestiinasta, Mesopotamiasta, Libyasta ja Sudanista 1250–1382. Heidät korvasi Burjien dynastia, joka samoin koostui mamelukeista.

Bahriyan myöhäisaikana rakennettu moskeija Kairossa.

Historia

Tripolin piiritys 1289.

Aijubidi as-Salihin aikana (1238–1249) mamelukkien valta kasvoi. Vaikutusvaltaa oli varsinkin Bahriyan saarelle Niilille sijoitetulla rykmentillä, joka valvoi pääkaupunkia Kairoa. Ranskan Ludvig IX:stä saatu voitto seitsemännellä ristiretkellä 1250 oli suurimmaksi osaksi mamelukkien ansiota. Kun uusi sulttaani Turanshah sitten toi Mesopotamiasta omia miehiään hallintoon Egyptissä, kokivat mamelukit itsensä uhatuksi. He muodostivat sotilasaristokratian, joka ei ollut perinnöllinen. Heidän pojistaan ei voinut tulla mamelukkeja, sillä näiden oli oltava orjia, ja mamelukit värvättiin lähinnä turkkilaisista kansoista. Siksi mamelukkien valta riippui hallitsijasta.

Bahriyan mamelukit solmivat salaliiton ja murhasivat Turanshahin 2. toukokuuta. Ensimmäisen mamelukkisulttaanin Aybakin (1250–1259) aikana kurdit syrjäytettiin ja korvattiin turkkilaisilla. Mamelukkien ja Syyrian aijubidien sota päättyi 1253, kun valtapiireistä sovittiin.

Sulttaani Qutuz ja hänen adjutanttinsa Baibars voittivat 1260 mongolit Ain Jalutissa nyky-Israelissa, mikä oli näiden ensimmäinen tappio aikoihin. Samana vuonna Baibarsista tuli sulttaani Qutuzin tultua murhatuksi.

Mongolien ryöstettyä Bagdadin 1258 abbasidien kalifaatti heikkeni. Baibars muodosti uuden nukkekalifaatin Kairoon, saaden näin myös laillisuuden. Seuraavina vuosina Baibars kävi sotaa ristiretkivaltioita, assassiineja, mongoleita ja seldžukkeja vastaan. Baibars valtasi tärkeän Antiokian 1268, ja hyökkäsi myös Nubiaan ensi kertaa islamin historiassa ennen kuolemaansa 1277.

Sulttaani Qalawun kukisti kapinoivan Syyrian 1280 ja torjui mongolien uuden hyökkäyksen 1281, jota johti Abaqa. Hän myös valtasi uudestaan Tripolin 1289 ja hänen poikansa Khalil viimeisen ristiretkeläiskaupunki Akkon 1291.

Mongolit hyökkäsivät jälleen 1299 mutta kärsivät tappion neljä vuotta myöhemmin. Mamelukkisulttaanit koettivat neuvotella Kultaisen ordan kanssa, joka kääntyikin islamiin ja näin rauhoitti mongoleita. 1319 sulttaani Al-Nasir Muhammad nai mongoliprinsessan. Hänen diplomaattiset suhteensa olivat paljon aiempaa kattavammat, mukaan lukien Bulgarian, Intian ja Etiopian sekä paavin ja Aragonian ja Ranskan kuninkaat. Al-Nasir myös organisoi Aleksandrian Niiliin yhdistävän kanaalin jälleenkaivaukset. Hän kuoli 1341. 1349 Egyptiin ja Lähi-itään levisi Musta surma, joka aiheutti väestökadon.

Viimeinen Bahrien sulttaani al-Salih Salah Zein al-Din Hajji syrjäytettiin 1382 ja vallan otti kirkassialainen emiiri Barquq. Hänet lasketaan ensimmäiseksi Burjien dynastian jäsenistä. Al-Salih palasi 1390 mutta syrjäytettiin uudestaan.

Sotilasorganisaatio

Bahrien valta laajimmillaan. Sininen merkitsee mongolien alueita.

Bahriyan mamelukkien käyttämä armeijamalli voidaan karkeasti jakaa seuraaviin luokkiin;

1. Mamelukit: niin sotilaallisen kuin poliittisen elämän ytimessä, jaettuna Khassakiin (henkivartiokaartit), ”kuninkaalliset” mamelukit (suoraan sulttaanin alaisuudessa), ja tavan mamelukit (yleensä paikallisten emiirien palkoissa).

2. Al-Halqa : Vapaita ammattisotilaita, jotka olivat suoraan sulttaanin alaisia.

3. Wafidiyya : Rajan ylittäneitä turkkilaisia ja mongoleja, jotka olivat saaneet maata vastineeksi sotilaspalveluksesta. Hyvin haluttuja joukkoja.

4. Muu nostoväki: Lähinnä beduiineja, mutta eri tilanteissa myös turkomaaneja ja muita asutettuja arabeja.

Bahriyan sulttaanit

• 1250 Shajar al-Durr - arab. شجر الدر
• 1250 - 1257 al-Muizz Izz-ad-Din Aybak - arab. المعز عز الدین أیبک
• 1250 - 1252 al-Ashraf Muzafar ad-Din Musa - arab. الاشرف مظفر الدین موسی (aijubidi)
• 1257 - 1259 al-Mansur Nur ad-Din Ali - arab. المنصور نور الدین علی
• 1259 - 1260 al-Muzaffar Saif ad-Din Qutuz - arab. المظفر سیف الدین قطز
• 1260 - 1277 al-Zahir Rukn-ad-Din Baibars al-Bunduqdari - arab. الظاہر رکن الدین بیبرس البندقداری
• 1277 - 1279 al-Said Nasir-ad-Din Barakah Khan - arab. السعید ناصر الدین برکہ خان
• 1279 al-Adil Badr al-Din Solamish - arab. العادل بدر الدین سُلامش
• 1279 - 1290 al-Mansur Sayf-ad-Din Qalawun al-Alfi - arab. المنصور سیف الدین قلاوون الالفی
• 1290 - 1293 al-Ashraf Salah-ad-Din Khalil - arab. الاشرف صلاح الدین خلیل
• 1293 - 1294 an-Nasir Nasir-ad-Din Muhammad - arab. الناصر ناصر الدین محمد (ensi kertaa)
• 1294 - 1297 al-Adil Zayn-ad-Din Kitbugha - arab. العادل زین الدین کتبغا
• 1297 - 1299 al-Mansur Husam ad-Din Lajin - arab. المنصور حسام الدین لاجین
• 1299 - 1309 an-Nasir Nasir-ad-Din Muhammad (toista kertaa)
• 1309 al-Muzaffar Rukn-ad-Din Baibars al-Jashankir - arab. المظفر رکن الدین بیبرس الجاشنکیر
• 1309 - 1340 an-Nasir Nasir-ad-Din Muhammad (kolmatta kertaa)
• 1340 - 1341 al-Mansur Sayf-ad-Din Abu-Bakr - arab. المنصور سیف الدین أبو بکر
• 1341 - 1342 al-Ashraf Ala'a-ad-Din Kujuk - arab. الأشرف علاء الدین کجک
• 1342 an-Nasir Shihab-ad-Din Ahmad - arab. الناصر شھاب الدین أحمد
• 1342 - 1345 as-Salih Imad-ad-Din Ismail - arab. الصالح عماد الدین إسماعیل
• 1345 - 1346 al-Kamil Saif ad-Din Shaban I - arab. الکامل سیف الدین شعبان
• 1346 - 1347 al-Muzaffar Sayf-ad-Din Hajji I - arab. المظفر سیف الدین حاجی
• 1347 - 1351 an-Nasir Badr-ad-Din Abu al-Mali al-Hasan - arab. الناصر بدر الدین أبو المعالی الحسن (ensi kertaa)
• 1351 - 1354 as-Salih Salah-ad-Din bin Muhammad - arab. الصالح صلاح الدین بن محمد
• 1354 - 1361 an-Nasir Badr-ad-Din Abu al-Mali al-Hasan (toista kertaa)
• 1361 - 1363 al-Mansur Salah-ad-Din Muhammad - arab. المنصور صلاح الدین محمد
• 1363 - 1376 al-Ashraf Zayn-ad-Din Abu al-Mali Shaban - arab. الأشرف زین الدین أبو المعالی شعبان
• 1376 - 1382 al-Mansur Ala'a-ad-Din Ali - arab. المنصور علاء الدین علی
• 1382 as-Salih Salah-ad-Din Hajji I - arab. الصالح صلاح الدین حاجی
• 1382 - 1389 az-Zahir Sayf ad-Din Barquq - arab. الظاہر سیف الدین برقوق (Burjien dynastia)
• 1389 Hajji II - arab. (kunnianimi al-Muzaffar tai al-Mansur)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bahriyan dynastia Wikimedia Commonsissa