BA-10
BA-10 (ven. БА-10 eli Broneavtomobil 10) oli Neuvostoliitossa valmistettu panssariauto. BA-10 oli kehitetty aikaisemman BA-6-auton pohjalta ja siitä tuli Neuvostoliiton toisen maailmansodan panssariautoista tärkein. Niitä valmistettiin noin 3 400 kappaletta. Edeltäjänsä tapaan sen pääase oli 45 millimetrin tykki, joka etenkin sodan alussa oli täysin riittävä saksalaisia panssarivaunutyyppejä vastaan.
| BA-10 | |
|---|---|
 BA-10 Lublinissa Puolassa vuonna 1939. |
|
| Aseen tyyppi | panssariauto |
| Alkuperämaa |
 Neuvostoliitto |
| Palvelushistoria | |
| Sodissa |
Halhin-Golin taistelu talvisota toinen maailmansota |
| Tekniset tiedot | |
| Pääaseistus | 45 mm tykki |
| Muu aseistus | 2 × 7,62 mm DT-pikakivääriä |
| Teho | 50 hv |
| Toimintasäde |
280 km (tiellä) 200 km (maastossa) |
| Huippunopeus |
63 km/h (tiellä) 38 km/h (maastossa) |
Suomi käytti joitakin talvi- ja jatkosodan aikana vallattuja autoja aina vuoteen 1959 saakka. Ainoa alkuperäiskunnossaan säilynyt BA-10 on Parolan panssarimuseolla.
Piirteet muokkaa
BA-10:n kehitystyö alkoi vuonna 1937 ja joidenkin lykkäysten jälkeen sen valmistus alkoi tammikuussa 1938. Uusi panssariauto perustui pitkälti aikaisempaan BA-6-panssariautoon. Suurin yksittäinen ero oli 71-TK-1-radio, jonka oli tarkoitus olla vakiovaruste jokaisessa autossa. Radioita varten oli myös uusi piiska-antenni. Radioiden pulan takia jokaiseen autoon niitä ei kuitenkaan asennettu. Muita muutoksia olivat moottoritilan luukku ilmastoinnin parantamiseksi ja kaksi 59 litran polttoainesäiliötä, jotka sijaitsivat rungon katossa ajajan ja pikakiväärimiehen takana. Joitakin parannuksia tehtiin myös auton suojaukseen. Muiden neuvostoliittolaisten panssariautojen tapaan takapyöriin oli mahdollista asentaa aputelat hankalaa maastoa varten. BA-10M oli edelleen paranneltu versio, jonka valmistus alkoi joulukuussa 1939. Sen haavoittuvaksi osoittautuneet polttoainesäiliöt oli suojattu molemmilta puoliltaan panssaroinnilla. Kaikkiaan BA-10-autoja valmistettiin noin 3 400 kappaletta. BA-11 oli BA-10:n pohjalta kehitetty raskas panssariauto.[1] BA-10Zhd oli kiskoilla kulkeva rautatieversio.[2]
BA-10:n pääase oli sen edeltäjien tapaan 45 millimetrin tykki sen tykkitornissa. Autossa oli myös kaksi 7,62 millimetrin DT-pikakivääriä. Panssaroinnin paksuus oli rungon etuosassa 10 millimetriä ja takaa 10 millimetriä. Tykkitornin panssarointi oli samaan tapaan 10 millimetriä. Auton toimintasäde oli tiellä 280 kilometriä ja maastossa 200 kilometriä. Moottori tuotti 50 hevosvoimaa. Huippunopeus oli tiellä 63 km/h ja maastossa 38 km/h. Miehistöön kuului neljä jäsentä.[1]
Käyttö muokkaa
.jpg)
BA-10 oli Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa käyttämistä panssariautoista tärkein. Sitä vaivasivat kuitenkin samat esimerkiksi näkyvyyteen, ilmastointiin ja miehistön ergonomiaan liittyvät ongelmat, jotka olivat olleet olemassa jo aikaisemmissa malleissa.[1]
BA-10-autoja käytettiin Japania vastaan Mongoliassa Halhin-Golin taistelun aikana vuonna 1939. Niiden onnistui tuhota muiden panssariautotyyppien kanssa useita japanilaisia panssarivaunuja. 45 millimetrin tykki oli enemmän kuin riittävä japanilaisten panssarivaunutyyppien tuhoamiseen. Panssariautojen etuna oli myös niiden liikumiskyky, jonka ansiosta ne pystyivät vastaamaan taistelukentän eri tilanteisiin nopeasti. Halhin-Golin taistelun olennainen opetus oli polttoainesäiliöiden haavoittuvaisuus. Ongelmaan vastaattiin BA-10M-mallia kehitettäessä.[1]
Vain muutama päivä Halhin-Golin taistelun jälkeen BA-10-autoja käytettiin neuvostojoukkojen edetessä Puolaan. Saksan hyökättyä Puolaan sen tilanne oli jo valmiiksi tukala, eikä neuvostojoukkoja pystytty vastustamaan laajassa mittakaavassa. Lvivin läheisyyteen edenneet saksalaiset ja neuvostojoukot tulittivat erehdyksessä toisiaan 19. syyskuuta ja kaksi BA-10-autoa tuhoutui. Kaikkiaan Puolassa menetettiin kymmenen BA-10-autoa.[1]
Talvisodassa BA-10-autoja käytettiin Suomea vastaan.[1] Suomalaiset valtasivat autoja talvisodan ja myös sittemmän jatkosodan aikana. Sotasaaliiksi otettuja autoja otettiin käyttöön Suomen puolella. Enimmillään niitä oli 24 vuonna 1943. Suomessa autojen moottorit vaihdettiin tehokkaampiin Ford V8 -moottoreihin, jotka tuottivat 95 hevosvoimaa. Autoja käytettiin vielä sodan jälkeenkin aina vuoteen 1959 saakka, jolloin jäljellä olleet kaksi poistettiin kirjanpidosta. BA-10 Parolan panssarimuseolla on maailman ainut ajokuntoinen alkuperäiskunnossa oleva kappale.[2]
Toisen maailmansodan aikana Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon BA-10 oli neuvostoarmeijan pääasiallinen panssariauto BA-20-auton ohella. Vanhempia malleja oli käytössä pienempiä määriä. Suuri määrä autoja menetettiin operaatio Barbarossan alkukuukausina. BA-10-mallin autoista menetettiin arviolta 80 prosenttia. Suuret tappiot johtuivat paitsi saksalaisten etenemisestä, mutta myös autojen käytöstä tarkoitetun roolinsa ulkopuolella esimerkiksi jalkaväen hyökkäysten tukena. Sodan alussa 45 millimetrin tykki oli kuitenkin täysin riittävä saksalaisia panssarivaunutyyppejä vastaan. Saksalaiset valtasivat joitakin autoja ja käyttivät niitä vähemmän vaativissa rooleissa. Sodan lopussa 19 autoa osallistui vielä operaatioihin Japania vastaan.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BA-10 Wikimedia Commonsissa
