Axel Olof Freudenthal -mitali
Axel Olof Freudenthal -mitali oli Ruotsalaisen kansanpuolueen vuosina 1937–2007 jakama mitali. Se on nimetty tunnetun suomenruotsalaisen kielentutkijan ja svekomaanin Axel Olof Freudenthalin mukaan.[1][2]
Ainoa kultainen Freudenthal-mitali on myönnetty Elisabeth Rehnille. Hopeisia mitaleita on jaettu 16 ja pronssisia 29.[1]
Freudenthal-mitalistit muokkaa
Kultainen muokkaa
| 1994 | |
| Elisabeth Rehn | |
Hopeinen muokkaa
| 1937 | |
| Ernst Estlander | |
| Wilhelm Lundström | Göteborg (Fören För Svenskhetens Bevaranden puheenjohtaja) |
| Eric von Rettig | Turku |
| Sven Tunberg | |
| Åbo Akademi | (sai oikeuden hankkia yhden mitalin) |
| 1938 | |
| Rafael Colliander | Turku |
| 1941 | |
| Nils Källström | Ruotsi (Svenskfinl. Vännerin puheenjohtaja) |
| Max Haneman | Ruotsi |
| 1942 | |
| John Österholm | Tammisaari |
| 1945 | |
| Ernst von Born | Pernaja |
| 1946 | |
| Arvid Mörne | |
| 1948 | |
| Lars Österberg | Tukholma |
| 1950 | |
| Kurt Antell | Helsinki |
| Albinus Ringvall | Houtskari |
| Karin Spoof | Turku |
| 1981, 75-vuotisjuhla | |
| Erik Allardt | Helsinki |
| Lars Erik Taxell | Turku |
Pronssinen muokkaa
| 1937 | |
| Gerhard Hafström | Ruotsi |
| 1944 | |
| Julius Eriksson | Pietarsaari |
| 1945 | |
| Edvin Sundqvist | Vaasa |
| 1975 | |
| Frank Jernström | Tammisaari |
| 1976 | |
| Erik von Frenckell | Helsinki |
| Kuno Nyman | Helsinki |
| Evald Häggblom | Ahvenanmaa |
| 1981, 75-vuotisjuhla | |
| Brage Sten | Vaasa |
| Erik Fordell | Kokkola |
| John Forsberg | Vaasa |
| Victor Procopé | Helsinki |
| Meta Torvalds | Turku |
| Levi Ulfvens | Helsinki |
| 1984 | |
| Johannes Virolainen | Lohja |
| 1986, 80-vuotisjuhla | |
| Lars Huldén | Porvoo |
| Ole Jakobsson | Pietarsaari |
| Rafael Paro | Helsinki |
| 1988 | |
| Harry Granberg | Porvoo lk |
| 1992 | |
| Per-Henrik Nyman | Porvoo |
| Alf Snellman | Pietarsaari |
| Jarl Olof Tallqvist | Helsinki |
| 1995 | |
| Olle Siren | Loviisa |
| 1996 | |
| Jutta Zilliacus | Helsinki |
| 2006 | |
| Håkan Andersson | |
| Christer Hummelstedt | |
| Mikael Reuter | |
| Benedict Zilliacus | |
| Merete Mazzarella | |
| 2007 | |
| Henrik Cederlöf | |
| Paavo Lipponen | |
Mitali muokkaa
Mitali perustettiin 12. joulukuuta 1936, kun Axel Olof Freudenthalin (1836–1911) syntymästä oli kulunut sata vuotta. Mitalia lyötiin kultaisena, hopeisena ja pronssisena. Mitali on pyöreä ja sen läpimitta on 55 millimetriä. Mitalissa on Axel Olof Freudenthalin kuva, nimi ja elinaika. Mitaliin on kuvattuna myös tyylitelty viikinkilaiva sekä riimukirjoituksena teksti Begrunda hövdingens gärning. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Gerda Qvist.[2]
Puolueen hallitus jakoi Freudenthal-mitalia palkintoperustelujen mukaan suomenruotsalaisuuden kannalta erityisen ansioituneille henkilöille. Se voitiin myöntää myös suomenruotsalaisen kulttuurielämän merkittävälle edustajalle tai erittäin ansioituneelle ulkomaan kansalaiselle.[2]
Keskustelu muokkaa
Freudenthal oli 1800-luvulla nousseen svekomaanisen liikkeen johtava ideologi. Hän tukeutui August Sohlmanin ajatukseen, että tšuudilaiseen rotuun kuuluvat suomalaiset edustivat henkiseltä kehitykseltään alempaa tasoa germaanikansoihin verrattuna. Hän nojautui myös Carl Säven esittämään oppiin, jonka mukaan ruotsalaisuus oli Suomessa länsimaisen kulttuurin etuvartioasema ”idän barbariaa” vastaan. Koska kansa eli kielensä mukana, täytyi ruotsinkielisten säilyäkseen säilyttää kielensä.[3]
Mitalia ei ole jaettu vuoden 2007 jälkeen. Vuonna 2013 perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö arvosteli mitalin jakamista blogissaan kysymällä, miten ”tunnetun rasistin nimellä voidaan jakaa mitalia?”[4] RKP:n viestintäpäällikkö Marcus Hagstrom kommentoi, että mitalia ei anneta rasismin edistämisestä, mutta koska väitteet rasistiyhteyksistä ja Freudenthalin rotuopista ovat tulleet mitalin yhteydessä yhä enemmän esille, on mitalin asemaa pohdittu puolueessa.[5]
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoi, että RKP ei enää jaa mitalia, koska vaikka Freudenthal olikin ansiokas kielentutkija, ”Freudenthalin mielipiteet olivat kyseenalaisia” ja RKP ei ”halua jakaa palkintoa, joka loukkaa ihmisiä”.[6]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Högre utmärkelser på Sfp:s partidag sfp.fi. 31.5.2006. Arkistoitu . Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi) Lisäksi vuoden 2007 mitalit (2).
- ↑ a b c Reglemente för kommissionen för Svenska folkpartiets utmärkelser och statuter för Svenska folkpartiets utmärkelser (Internet Archive) sfp.fi. 2007. Arkistoitu 27.8.2011. Viitattu 3.8.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Nygård, Toivo: Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välissä, s. 12. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1982. ISBN 951-678-826-2.
- ↑ Sirén, Stina: Sannf tar fram Freudenthal-kortet Svenska Yle. 22.2.2013. Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sirén, Stin: ”Vi delar inte ut medaljer för rasism” Svenska Yle. 22.2.2013. Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Jokinen, Kalle: Niinistö sivalsi mitalilla – Haglund: ”Tyypillistä perussuomalaista” Iltalehti. 22.2.2013. Viitattu 22.2.2013.